Pohjoismaiden liiketoimintajohtajaksi nimetty Niklas Green: Suomi on sijoittajalle alihyödynnetty markkina 

Suomi on yksi Euroopan innovatiivisimmista markkinoista. Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vahva halu kasvaa, mutta ne kohtaavat haasteita rahoituksen saatavuudessa. Perinteinen pankkirahoitus ei aina vastaa kasvuyritysten tarpeisiin, minkä vuoksi vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut, kuten joukkorahoitus, ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin.

Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot täydentävät yhä useammin pankkien ja julkisten rahoituslaitosten tarjoamaa rahoitusta. Ne tarjoavat erityisesti nopeasti kasvaville pk- ja scale-up-yrityksille mahdollisuuden hankkia kasvun edellyttämää pääomaa silloin, kun perinteiset rahoituslähteet eivät riitä. Suomen pienillä kotimarkkinoilla kansainvälistyminen alkaa usein varhain, mikä lisää entisestään pääoman tarvetta. Tässä Invesdor auttaa yhdistämällä suomalaiset yritykset eurooppalaisiin sijoittajiin.

Minulle vaikuttavuus tarkoittaa pääoman, osaamisen ja verkostojen yhdistämistä kestävien ratkaisujen ja ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomiseksi. (Niklas Green)

Suomea pidetään yhtenä EU:n digitaalisimmista talouksista. Vaikka maassa on vain noin 5,6 miljoonaa asukasta, se kuuluu Euroopan innovatiivisimpiin talouksiin. Vahva tutkimus- ja kehitystoiminta, korkeasti koulutettu työvoima sekä panostukset digitalisaatioon ja puhtaaseen energiaan luovat kiinnostavia mahdollisuuksia sekä yrityksille että sijoittajille. 

Niklas Green on seurannut Suomen markkinaa useiden vuosien ajan. Uudessa Pohjoismaiden liiketoimintajohtaja -roolissaan hän vastaa Invesdorin Suomen liiketoiminnasta ja suomalaisen deal flown kehittämisestä sekä sijoittajakunnan kasvattamisesta. Tässä haastattelussa hän kertoo näkemyksensä Suomen markkinasta, rahoituksen tulevaisuudesta ja siitä, miksi suomalaiset kasvuyritykset tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia eurooppalaisille sijoittajille. 

Suomen markkina on murroksessa. Miten arvioit Suomen markkinan tilannetta tällä hetkellä?   

Niklas Green: Suomen talous ei ole kasvanut viimeiseen 20 vuoteen. Se on fakta. Mutta en usko, että markkina paranee, jos vain seuraamme sivusta ja odotamme. Nyt on aika ottaa aktiivisempi rooli suunnan muuttamisessa. Vaikka talous kokonaisuutena ei ole kasvanut, meillä on paljon yrityksiä, joilla on valtava potentiaali. Ongelma on usein se, että rahoituksen puutteen vuoksi nämä yritykset eivät pysty skaalaamaan toimintaansa tai ne myydään liian varhaisessa vaiheessa. 

Suomen pääomamarkkina on monella tapaa alipalveltu, mikä luo kiinnostavia mahdollisuuksia sijoittajille. Markkinalla toimii paljon innovatiivisia ja kasvuhakuisia pk-yrityksiä, mutta rahoituksen saatavuus ei aina vastaa niiden tarpeita 

Taustalla on pääomamarkkinoiden rakenne. Suomessa pankkeja on vähän, ja lainapäätöksissä painottuvat vahva tase, pitkä tuloshistoria, vakuudet ja muut historialliset tunnusluvut. Monilla moderneilla kasvuyrityksillä tärkeimmät voimavarat ovat kuitenkin ohjelmistot, teknologia, osaaminen ja tulevaisuuden kasvupotentiaali – eivät suuret aineelliset varat. 

Tästä syntyy rakenteellinen rahoitusvaje yritysten tarpeiden ja perinteisten rahoittajien vaatimusten välille. Sen ratkaiseminen hyödyttää niin yrityksiä, sijoittajia kuin koko Suomen taloutta. 

Kun perinteinen pankkirahoitus ei enää riitä, mitkä ovat suurimmat haasteet suomalaisille yrityksille?   

Niklas Green: Kasvun myötä rahoituksen saatavuudesta tulee monelle suomalaiselle yritykselle merkittävä haaste. Viime vuosina pankkien riskinottohalukkuus on vähentynyt, ja vakuuksien merkitys lainapäätöksissä on kasvanut. Monilla kasvuyrityksillä tällaisia vakuuksia ei kuitenkaan ole. 

Tämä koskee erityisesti nuoria yrityksiä, joilla on innovatiivinen liiketoimintamalli mutta lyhyt toimintahistoria. Käytännössä rahoitusta on usein saatavilla vain, jos yrittäjä pystyy antamaan henkilökohtaisia takauksia tai muuta vakuutta. Moni ei kuitenkaan halua sitoa omaa talouttaan yrityksen velkoihin. 

Merkittävä haaste liittyy myös suurempiin velkarahoitustarpeisiin. Pienempiä, noin 200 000 euron rahoituksia on usein mahdollista järjestää, mutta tämän ylittävissä summissa vaihtoehdot vähenevät nopeasti. Juuri tähän rahoitusvajeeseen tarvitaan uusia ratkaisuja. 

Mikä rooli vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla on Suomessa, ja miten joukkorahoitus auttaa kuromaan rahoitusvajetta umpeen?  

Niklas Green: Kun pankkirahoitus ei riitä, yritykset tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja hankkia kasvupääomaa. Suomessa toimivia vaihtoehtoja on edelleen liian vähän, erityisesti noin 200 000–1 000 000 euron velkarahoituksessa. Tämän vuoksi moni terve ja kasvukykyinen yritys jää ilman tarvitsemaansa rahoitusta.

Tässä kohtaa vaihtoehtoinen rahoitus astuu kuvaan merkittävänä ratkaisuna. Sen avulla yritykset saavat pääomaa silloin, kun perinteiset rahoitusreitit eivät ole käytettävissä. Joukkorahoitus mahdollistaa pääoman keräämisen useilta yksittäisiltä sijoittajilta rahoitusalustan avulla. Näin syntyy rahoitusmuoto, joka on houkutteleva sekä yrityksille että sijoittajille. 

Sijoittajille joukkorahoitus puolestaan tarjoaa mahdollisuuden tavoitella houkuttelevaa tuottoa ja osallistua suomalaisten kasvuyritysten rahoittamiseen. Pääoman kysyntä on tässä markkinassa suurta, mutta tarjonta edelleen rajallista, mikä tekee segmentistä kiinnostavan myös sijoittajan näkökulmasta.

Missä näet tällä hetkellä lupaavimmat sijoitusmahdollisuudet Suomessa? 

Niklas Green: IT- ja teknologia-alat ovat aina olleet vahvoja Suomessa. Erityisen kiinnostavia ovat kuitenkin yritykset, jotka jäävät usein innovatiivisten yritysten varjoon. Ne ovat perinteisillä toimialoilla toimivia vakaita yrityksiä, jotka eivät ehkä ole näyttäviä, mutta tarjoavat tasaisen kasvun ja korkean vakauden. Saksalaiset kollegani kutsuvat näitä “piilotetuiksi mestareiksi” (hidden champions), ja ne muodostavat Suomen talouden selkärangan. Jos näillä yrityksillä olisi parempi pääsy käyttöpääomaan, voisimme ratkaista suuren osan kasvun puutteen ongelmasta. 

Onko muita toimialoja, jotka ovat muuttumassa tai jo muuttuneet?   

Niklas Green: Tekoäly on yksi kiinnostavimmista kasvualoista, ja sen ympärille rakentuu nopeasti myös datakeskusliiketoimintaa. Suomella on tällä alueella useita kilpailuetuja, kuten vakaa toimintaympäristö, edullinen energia ja viileä ilmasto. Lisäksi datakeskusten hukkalämpö voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi kaukolämmössä.

Myös puolustusteollisuus on muuttunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten ala jäi monien sijoittajien ulkopuolelle, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa sen merkitys on kasvanut huomattavasti. Yhä useammin puolustus nähdään myös osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja vastuullista sijoittamista.

Mikä rooli Euroopalla on suomalaisten yritysten rahoituksessa? 

Niklas Green: Monet suomalaiset yritykset ovat hyvässä asemassa, mutta kamppailevat rahoituksen saamisessa kotimaassa. Yksi syy on pankkien vähäinen määrä ja niiden varovainen lainananto. Tässä yhteydessä eurooppalainen pääoma voi olla ratkaisevassa asemassa. 

Verkostomme avulla yhdistämme suomalaisia yrityksiä sijoittajiin eri puolilta Eurooppaa. Sijoittajat tuovat mukanaan paitsi pääomaa myös kokemusta, verkostoja ja kiinnostusta vakaampiin sijoituskohteisiin. Koska pääoman saatavuus Suomessa on rajallista, korkotaso on usein korkeampi kuin monilla muilla Euroopan markkinoilla. Tämä tarjoaa sijoittajille houkuttelevia tuottoja hallittavalla riskillä. 

Miksi tämä on erityisen kiinnostavaa sijoittajille? 

Niklas Green: Nykyisessä markkinaympäristössä on vaikea löytää sijoituksia, joissa yhdistyvät houkutteleva tuotto ja hallittava riski. Suomen markkina tarjoaa juuri tämän yhdistelmän. Rahoituksen tarve on jatkuvaa, erityisesti keskisuurissa yrityksissä, ja kilpailu pääoman tarjoamisesta on vähäistä. Varhain markkinoille tulevilla sijoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa aktiivisesti Suomen talouskehitykseen ja rakentaa vahva asema markkinassa. 

Mitkä ovat prioriteettisi liiketoimintajohtajana? 

Niklas Green: Ykkösprioriteettini on yhdistää useammat suomalaiset yritykset oikeisiin rahoituslähteisiin. Suomessa on paljon yrityksiä, joilla on aitoa potentiaalia, mutta jotka kamppailevat velkarahoituksen saamisessa. Haluan muuttaa tämän. Minulle tämä on enemmän kuin yksittäisiä rahoitustransaktioita – näen sen kumppanuutena. 

Haluan rakentaa toimivan verkoston, johon kuuluvat pankit, rahoittajat, paikalliset sijoittajat, startup-yhteisöt, yritysverkostot ja kaikki, jotka haluavat tukea suomalaista pk-sektoria. Kun nämä toimijat tuodaan yhteen, voimme luoda pitkäjänteisen rahoitusekosysteemin, joka hyödyntää Suomen markkinamahdollisuudet. 

Kyse ei ole vain suurista rahastoista tai institutionaalisista sijoittajista. Usein aktiivisimpia sijoittajia ovat yrittäjät, jotka ovat rakentaneet tai myyneet yrityksiä ja haluavat nyt tukea seuraavaa sukupolvea. Haluan yhdistää heidät kasvuhaluisiin yrityksiin. Sitä on vaikuttavuus minulle – pääoman, osaamisen ja verkostojen yhdistämistä kestävien ratkaisujen ja ennen kaikkea työpaikkojen luomiseksi. 

Mikä motivoi sinua henkilökohtaisesti, ja mitä haluat muuttaa? 

Niklas Green: Teknologia ja tekoäly tarjoavat valtavan potentiaalin. Alallamme tehtävät, jotka eivät vaadi henkilökohtaista neuvontaa, tulisi automatisoida. Näin vapautamme aikaa siihen, mikä todella merkitsee: sijoituskohteiden analysointiin, sijoittajien neuvontaan ja kauppojen toteuttamiseen. 

Minulle kyse on kuitenkin muustakin kuin tehokkuudesta. Haluan käyttää pääomaa tavalla, joka tuottaa houkuttelevia tuottoja kaikille – sijoittajille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme yrityksiä, jotka ovat taloudellisesti vahvoja ja sosiaalisesti vastuullisia. 

Lopulta maailma, jonka tunnemme, ja työpaikat, joita meillä on, syntyvät yritysten, yhteiskunnan ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Meidän on varmistettava, että yrityksillä on pääsy pääomamarkkinoille, sillä ilman pääomaa yritykset eivät voi toimia eivätkä kantaa vastuutaan yhteiskunnassa. Aktiivinen rooli tällaisten yritysten rahoittamisessa on paras tapa luoda todellista vaikuttavuutta: sijoittajat saavat tuottoa, yritykset pääsevät käsiksi rahoitukseen, ja tämän pääoman avulla ne voivat kasvaa, työllistää ja vaikuttaa yhteiskuntaan. 

💡Vaikuttava sijoittaminen: Etkö halua vain sijoittaa, vaan myös vaikuttaa?   
Löydä mahdollisuuksia sijoittaa tulevaisuutta muovaaviin yrityksiin.

Tutustu muihin Invesdorin työntekijöihin:

From its beginnings in a back room that smelled more of coffee and new beginnings to becoming the leading platform for impact investing in Europe: Haastattelu Franziska Haeßlerin kanssa

Venture capitalin viehätysvoima – innovaatioista, investoinneista ja suurista ideoista:
Haastattelu Lukas Linnin kanssa

Mitä kantarellit, PowerPoint-esitykset ja personointi ovat yhteistä? Kampanjoista, tekoälyn trendeistä, selkeistä strategioista ja luovuudesta: 
Interview with Maximilian von Aufschnaiter