Stripe

Hankkeeseen sisältyvät riskit, jotka voivat johtaa sen epäonnistumiseen ja sijoittajan kokonaistappioon:

• Hankkeen toteuttaja tuottaa tuloja ainoastaan omistusosuuden myynnistä saatujen pääomavoittojen ja mahdollisten kohdeyrityksen osinkojen kautta. Hankkeen toteuttaja on siten täysin riippuvainen kohdeyrityksen liiketoiminnan tuloksesta sekä omistusosuuden tuotosta ja markkinoitavuudesta. Kaikki kohdeyritystä koskevat riskit ja epäsuotuisat kehityskulut vaikuttavat rajoituksetta hankkeen toteuttajaan.
• On olemassa riski, että hankkeen toteuttaja arvioi kohdeyrityksen tulevan kehityksen ja näin ollen omistusosuuden arvon hankintahetkellä väärin, mikä voi myöhemmin johtaa omistusosuuden arvonalennuskirjauksiin. Hankkeen toteuttajan on arvioitava omistusosuuden positiivista kehitystä käytettävissään olevien tietojen perusteella kohdeyrityksen taloudellisesta tilanteesta, kehityksestä ja näkymistä sekä kohdeyrityksen toimintaympäristöstä. Tältä osin kyseessä on aina ennusteisiin perustuva päätös kohdeyrityksen ja sen liiketoimintamallin tulevasta kehityksestä. Kohdeyrityksen liiketoimintamalli voi osoittautua kestämättömäksi vastoin hankkeen toteuttajan alkuperäistä arviota. Kilpailutilanteen virheellisiä arvioita ei voida myöskään sulkea pois. Lisäksi kohdeyrityksen liiketoimintamallin (jatko)toteutuksessa voi tapahtua toiminnallisia virheitä. Hankkeen toteuttajan sijoituspäätöksen tekohetkellä voi ilmetä ennakoimattomia olosuhteita hankkeen toteuttajan vaikutusvallan ulkopuolella, jotka voivat heikentää kohdeyrityksen suunniteltua kehitystä. Esimerkiksi kohdeyrityksen liiketoimintaan vaikuttavat taloudelliset olosuhteet voivat heikentyä, tai kohdeyritys voi ilman omaa syytään joutua rikollisten tai terrorististen tekojen kohteeksi tai kärsiä mainevahinkoa. Ei voida sulkea pois, että kohdeyrityksen liikevaihto, kannattavuus ja/tai yritysarvo eivät kehity odotetusti, eivät kasva tai saattavat jopa laskea tulevaisuudessa. Kohdeyritys ei välttämättä maksa osinkoja hankkeen toteuttajalle. Myöskään kohdeyrityksen maksukyvyttömyyttä ei voida sulkea pois.
• Omistusosuuden mahdollisia myyntituloja koskevat ennusteet voivat osoittautua epätarkoiksi. Aiemmat markkina- tai liiketoimintasuuntaukset eivät ole perusta eivätkä indikaattori tulevasta kehityksestä.
• Hankkeen toteuttaja hankkii omistusosuuden ainoastaan kohdeyrityksestä eikä rakenna hajautettua yrityssalkkua. Tällainen keskitetty sijoitusstrategia on riskialttiimpi ja tekee hankkeen toteuttajasta haavoittuvan kaikille taloudellisten, poliittisten, sääntelyllisten, teknisten ja teollisten markkinaolosuhteiden kielteisille vaikutuksille ja/tai muutoksille, jotka koskevat kohdeyritystä.
• Hankkeen toteuttaja omistaa vain vähemmistöosuuden kohdeyrityksestä. Vähemmistöosakkaana hankkeen toteuttaja voi käyttää ainoastaan lakisääteisiä osakkeenomistajan oikeuksiaan. Sillä ei ole oikeutta antaa ohjeita kohdeyrityksen johdolle. Kohdeyrityksen yhtiökokouksessa hankkeen toteuttaja voidaan äänestää vähemmistöön.
• Kohdeyritys on vielä käynnistysvaiheessa. Sijoittaminen startup-yritykseen on erityisen riskialtista, koska tällaisilla yrityksillä on tyypillisesti kehittymättömiä liiketoimintamalleja, jotka voivat epäonnistua kokonaan, ja merkittäviä likviditeettitarpeita, joita ei välttämättä pystytä täyttämään.
• Kohdeyritys on maailmanlaajuisesti toimiva maksujenkäsittely- ja rahoitusinfrastruktuuriohjelmistojen tarjoaja, jonka korkea yksityismarkkina-arvostus on vaihdellut merkittävästi ajan myötä. Sijoitus tällaiseen korkeasti arvostettuun, pörssinoteeraamattomaan teknologiayhtiöön on erityisen riskialtis, sillä arvostuksen korjausliikettä, kilpailu- ja sääntely-ympäristön kiristymistä tai digitaalisten maksujen kasvun hidastumista ei voida sulkea pois. Kohdeyrityksen liiketoiminnasta johtuvia erityisiä riskejä ovat muun muassa: voimakas kilpailu vakiintuneilta maksupalveluntarjoajilta (mukaan lukien Adyen, PayPal/Braintree, Block (Square), Worldpay, Checkout.com) sekä suurilta teknologiayrityksiltä, jotka tarjoavat yhä enemmän omaa maksuinfrastruktuuriaan (mukaan lukien Apple, Google, Amazon); riippuvuus maksupalvelulupien jatkuvasta hankkimisesta ja ylläpitämisestä lukuisissa oikeudenkäyttöalueissa; sääntelyriskit, jotka liittyvät maksupalveluntarjoajille ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoille asetettujen vaatimusten kiristymiseen (mukaan lukien PSD2/PSD3 ja sähköisen rahan direktiivi) sekä digitaalisesta häiriönsietokyvystä annettuun asetukseen (DORA); kyberturvallisuuteen sekä maksu- ja asiakastietojen suojaamiseen liittyvät riskit; riippuvuus maailmanlaajuisen verkkokaupan ja digitaalisten maksujen volyymien kehityksestä; sääntelyyn liittyvä epävarmuus laajentumisessa uusille liiketoiminta-alueille, kuten stablecoin- ja kryptoinfrastruktuuriin; keskittymisriski riippuvuudesta suuriin asiakkaisiin ja alustakumppaneihin; riskit, jotka liittyvät muuttuviin siirtomaksuihin (interchange fees) ja maksusääntelyyn.
• Kohdeyrityksen liiketoiminnan tulos ja sen tuotteiden ja palveluiden kysyntä riippuvat kokonaan tekijöistä, joihin hankkeen toteuttajalla ei ole vaikutusvaltaa. Kohdeyrityksen toimialojen kielteisten markkinakehitysten lisäksi näihin tekijöihin kuuluvat yleiset taloudelliset olosuhteet ja makrotaloudelliset suuntaukset, pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisat kehityskulut, kauppakonfliktit, tullit, sodat sekä muut poliittisen, sosiaalisen, sääntelyllisen tai makrotaloudellisen ympäristön kehityskulut. Näiden kehitysten vaikutusta maailmantalouteen ei voida arvioida lopullisesti. Kuten aiempina vuosina, pandemiat ja aseelliset konfliktit voivat edelleen johtaa toimitusketjun pullonkauloihin, korkeaan inflaatioon ja osak
• Kohdeyrityksen liikkeessä olevien osakkeiden tarkkaa lukumäärää ei välttämättä tarvitse olla julkisesti tiedossa tai kiinteästi määritelty sijoitushetkellä. Kohdeyritys voi laskea liikkeeseen lisäosakkeita – esimerkiksi listautumisannin (IPO) yhteydessä, yrityskaupan rahoittamiseksi, myöhempien rahoituskierrosten yhteydessä tai henkilöstön kannustinohjelmien puitteissa. Tällaiset osakeannit johtavat nykyisten osakkeenomistajien omistuksen laimenemiseen: osakkeiden kokonaismäärä kasvaa, ja kunkin olemassa olevan osakkeen suhteellinen osuus yhtiöstä pienenee vastaavasti. Tämän seurauksena arvostus, jolla strukturoitu sijoitus tehtiin, voi jälkikäteen tarkasteltuna – osakekohtaiseen efektiiviseen arvostukseen viitattaessa – osoittautua korkeammaksi ja muuttua sijoittajan kannalta epäedulliseen suuntaan. Erityisesti kohdeyrityksen kokonaisarvostus voi nousta, vaikka yksittäiseen osakkeeseen – ja siten sijoittajan osuuteen – kohdistuva arvo ei kasva samassa suhteessa tai voi jopa laskea. Asiakirjoissa esitetyt ohjeelliset arvostusluvut eivät näin ollen ole luotettava osoitus sijoittajan osuuden kehityksestä, joka riippuu kulloinkin voimassa olevasta osakekohtaisesta arvosta.
• On olemassa riski, että merkittävä kilpailu sekä dynaamisista startup-yrityksistä että suurista, vakiintuneista markkinatoimijoista vaikeuttaa kohdeyrityksen markkinoille pääsyä ja markkinaosuuden kasvattamista, erityisesti koska kohdeyritys toimii erittäin kilpailullisella toimialalla, jolla on kohtuulliset markkinoille tulon esteet. Muut yritykset voivat reagoida kohdeyritystä nopeammin uusiin tai muuttuviin markkinaolosuhteisiin, harjoittaa laajempaa ja kalliimpaa markkinointitoimintaa ja noudattaa aggressiivisempaa hinnoittelupolitiikkaa sekä tarjota asiakkailleen edullisempia ehtoja kuin kohdeyritys.
• Omistusosuuden markkinoitavuus riippuu monista tekijöistä, erityisesti kohdeyrityksen tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä. On olemassa riski, ettei omistusosuudelle löydy ostajia tai ettei niitä löydy kohtuullisin ehdoin. Tämä voi johtaa sijoittajan kokonaistappioon.
• On olemassa riski, ettei kohdeyritys toteuta listautumisantia (IPO) eli pörssilistautumista. Syyt tähän voivat olla moninaiset ja johtua paitsi talouskasvun puutteesta tai kohdeyrityksen liiketoimintamallin epäonnistumisesta, myös yleisestä taloudellisesta ja geopoliittisesta tilanteesta. Listautumisen epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei omistusosuutta voida myydä pysyvästi.
• Omistusosuuden listautumisannin yhteydessä on olemassa riski, ettei hankkeen toteuttaja voi myydä omistusosuutta ennen kuin niin sanottu lock-up-jakso, joka on 6–12 kuukautta, on päättynyt, mikä estää voitonottamisen heti listautumisen jälkeen. Lock-up-jakson päätyttyä omistusosuuden osakekurssi voi olla merkittävästi alle emissiokurssin ja myös merkittävästi alle hankkeen toteuttajan hankintahinnan.
• Omistusosuuden myyntiin pörssissä saakka se on alttiina normaaleille markkinahintojen vaihteluille, mikä voi johtaa siihen, että omistusosuus myydään vain tappiolla.
• Jos omistusosuuden osalta toteutettaisiin irtautuminen niin sanotun SPAC:n (Special Purpose Acquisition Company) kautta, hankkeen toteuttaja saisi käteistulojen sijaan SPAC:n osakkeita, jotka hankkeen toteuttajan olisi ensin realisoitava eli myytävä, mikä ei välttämättä ole mahdollista kaikissa olosuhteissa.
• Hankkeen toteuttaja hankkii omistusosuuden ulkomaan valuutassa (USD). Näin ollen sijoittajat, jotka ostavat joukkovelkakirjat euroissa ja saavat voitto-osuuden ja joukkovelkakirjojen takaisinmaksun euroissa, ovat alttiina valuuttakurssiriskeille, jotka voivat johtaa muuttuvan voitto-osuuden arvon merkittävään alenemiseen ja vaarantaa joukkovelkakirjojen takaisinmaksun nimellisarvosta.
• Hankkeen toteuttajan tasolla on oikeudellisia, taloudellisia ja/tai henkilöstöön liittyviä keskinäisiä riippuvuussuhteita siltä osin kuin Sascha Miller toimii sekä hankkeen toteuttajan vastuunalaisen yhtiömiehen (general partner GmbH) toimitusjohtajana että osakkaana ja toimitusjohtajana muissa Cometum-konsernin yhtiöissä, joiden kautta tämän liikkeeseenlaskun strukturointi- ja jakelupalkkiot kanavoidaan. Tällaiset keskinäiset riippuvuussuhteet voivat synnyttää eturistiriitoja, jotka voivat johtaa siihen, että kyseessä olevat henkilöt ja yhtiöt tekevät päätöksiä, joita ei tehdä yksinomaan hankkeen toteuttajan ja/tai sijoittajien edun mukaisesti, koska tällaisia päätöksiä ei tehdä samalla tavoin kuin toisistaan riippumattomien kolmansien osapuolten välillä, vaan niissä voidaan ottaa huomioon myös kyseessä olevien henkilöiden ja yhtiöiden omat edut. Näiden keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi osapuolet eivät välttämättä pysty hoitamaan johtotehtäviään vaaditulla riippumattomuudella ja saattavat asettaa omat henkilökohtaiset etunsa hankkeen toteuttajan etujen edelle.
• Hankkeen toteuttajan tasolla, mutta erityisesti omistusosuutta hankkeen toteuttajan puolesta hallinnoivan varainhoitajan tasolla, johtamisvirheitä ei voida täysin sulkea pois. Nämä virheet voivat johtaa ennakoimattomiin kustannuksiin, joilla voi olla kielteinen vaikutus omistusosuuden arvoon. Hankkeen toteuttajan taloudellinen menestys riippuu varainhoitajan hallinnoimasta omistusosuudesta. Jos tämä keskeinen asiantuntija menetettäisiin, on olemassa riski, ettei omistusosuutta voida enää tehokkaasti hallinnoida. Tämän seurauksena omistusosuuden myynnin ajoitusta ja ehtoja koskevia tarpeellisia päätöksiä ei välttämättä tehdä, tai niitä ei tehdä ajoissa, mikä voi aiheuttaa sijoittajille taloudellista haittaa.

Toimialakohtaisia riskejä voi syntyä esimerkiksi makrotaloudellisen tilanteen muutoksista, kysynnän laskusta toimialalla, jolla hankkeen toteuttaja toteuttaa joukkorahoitushanketta, sekä riippuvuuksista muista toimialoista. Kohdeyritys, johon hankkeen toteuttaja aikoo hankkia omistusosuuden, toimii luokassa K 66.19 (”Muu rahoitus- ja vakuutustoimintaa palveleva toiminta, mukaan lukien maksujenkäsittelypalvelut”) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 luokituksen mukaisesti. Kohdeyrityksen liiketoiminnan tulos ja sen tuotteiden ja palveluiden kysyntä riippuvat kokonaan tekijöistä, joihin hankkeen toteuttajalla ei ole vaikutusvaltaa. Kohdeyrityksen toimialojen kielteisten markkinakehitysten lisäksi näihin tekijöihin voivat kuulua pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisat kehityskulut, maailmanlaajuisen verkkokaupan ja digitaalisten maksujen volyymien lasku, tiukemmat sääntelyvaatimukset maksupalveluntarjoajille ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoille – erityisesti PSD2/PSD3-direktiivien, sähköisen rahan direktiivin (E-Money Directive) ja digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (Digital Operational Resilience Act – DORA) mukaisesti – sekä kasvava kilpailupaine vakiintuneilta maksupalveluntarjoajilta ja suurilta teknologiayrityksiltä (big tech). Lisäksi kauppakonfliktit, tullit, puolijohde- ja elektroniikkateollisuuden toimituspullonkaulat, geopoliittiset jännitteet tai muut poliittisen, sosiaalisen, sääntelyllisen tai makrotaloudellisen ympäristön kehityskulut voivat vaikuttaa kielteisesti kohdeyrityksen liiketoimintaan. Näiden kehitysten vaikutusta maailmantalouteen ei voida lopullisesti arvioida. Kielteisten kehityskulkujen kesto ja voimakkuus ovat epävarmoja.

On olemassa riski, että hankkeen toteuttaja voi tulla maksukyvyttömäksi tai ylivelkaantuneeksi, mikä johtaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja menettää merkintäsumman ja muuttuvan voitto-osuuden kokonaan. Myös muut hankkeeseen tai hankkeen toteuttajaan liittyvät tapahtumat voivat johtaa siihen, että sijoittajat menettävät sijoituksensa. Tällaiset riskit voivat johtua useista tekijöistä, mukaan lukien:

• (vakavat) muutokset makrotaloudellisissa olosuhteissa;
• huono johtaminen;
• kokemuksen puute;
• petokset;
• rahoitus, joka ei sovellu liiketoiminnan tarkoitukseen;
• arvonnousun ja sijoituksen markkinoitavuuden puute;
• kassavirran puute. 

Tämä sijoitus soveltuu vain osaksi sijoitussalkkua ja vain sellaisille sijoittajille, joilla on varaa kärsiä tappiota aina sijoitetun pääoman kokonaistappioon saakka. Tämä sijoitus ei sovellu sijoittajille, joilla on lyhytaikaisia likviditeettitarpeita, eikä se sovellu eläkesuunnitteluun.

a) Maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto

Maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto koskee kaikkia sijoittajien joukkovelkakirjoista johtuvia maksuvaatimuksia (muuttuva voitto-osuus ja takaisinmaksu). Tästä syystä tällaiset maksuvaatimukset on suljettu pois siltä osin kuin niiden maksaminen johtaisi hankkeen toteuttajan maksukyvyttömyyteen Saksan maksukyvyttömyyslain (InsO) § 17:n tarkoittamassa merkityksessä tai hankkeen toteuttajan ylivelkaantumiseen InsO:n § 19:n tarkoittamassa merkityksessä, tai jos hankkeen toteuttaja on jo maksukyvytön InsO:n § 17:n tarkoittamassa merkityksessä tai ylivelkaantunut InsO:n § 19:n tarkoittamassa merkityksessä. Tämä pätee myös tilanteessa, jossa yksittäisen sijoittajan maksuvaatimukset eivät yksinään muodosta ylivelkaantumista InsO:n § 19:n tarkoittamassa merkityksessä tai maksukyvyttömyyttä InsO:n § 17:n tarkoittamassa merkityksessä, mutta kaikkien hankkeen toteuttajaan kohdistuvien vaatimusten summa muodostaisi ylivelkaantumisen InsO:n § 19:n tarkoittamassa merkityksessä tai maksukyvyttömyyden InsO:n § 17:n tarkoittamassa merkityksessä. Maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto voi johtaa sijoittajan joukkovelkakirjoista johtuvien vaatimusten pysyvään, ajallisesti rajoittamattomaan täyttämättä jäämiseen. Näin ollen sijoittajan maksuvaatimusten olemassaolo riippuu hankkeen toteuttajan taloudellisesta tilanteesta ja erityisesti sen likviditeettiasemasta. Maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto muuttaa pääomasijoituksen luonnetta olennaisesti: ehdottomasta takaisinmaksuvelvollisuudesta vieraana pääomana oman pääoman kaltaiseksi sijoitukseksi, jolla on oman pääoman kaltainen vastuu. Sijoittajien pääomasta tulee hankkeen toteuttajan taloudellista omaa pääomaa, ja se toimii vakuutena velkojille, jotka eivät ole alistaneet saataviaan. On olemassa riski, että hankkeen toteuttajan varat vähentyvät näiden velkojien hyväksi.

Sijoittajat kantavat riskin, joka sinänsä koskee vain osakkeenomistajia, ilman vastaavia tieto- ja osallistumisoikeuksia. Yhtiökokouksissa osakkeenomistajat voivat esimerkiksi päättää, jatketaanko mahdollisesti tappiollista liiketoimintaa, mikä voi vaarantaa sijoitetun pääoman kokonaan. Sijoittajalla ei ole vastaavia tieto- ja päätösvaltaoikeuksia osittaisvelkakirjojen (partial debentures) nojalla. Sijoittajat altistuvat näin ollen riskille, että tappioiden toteutuessa osakkeenomistajat voivat sijoittajan etujen vastaisesti päättää jatkaa liiketoimintaa sen lopettamisen sijaan. Tästä syntyy riski sijoitetun pääoman täydellisestä menettämisestä. Sijoittajille tämä tarkoittaa, että heidän kantamansa riski voi tietyiltä osin jopa ylittää osakkeenomistajan liiketoimintariskin. Maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto voi johtaa sijoittajien vaatimusten pysyvään, ajallisesti rajoittamattomaan täyttämättä jäämiseen. Jos maksukyvyttömyyttä edeltävää täytäntöönpanokieltoa ei poisteta, tämä johtaa sijoittajan sijoitetun määrän osittaiseen tai täydelliseen menetykseen. Ostamalla joukkovelkakirjoja sijoittajat ottavat kantaakseen riskin, joka ylittää yleisen maksukyvyttömyysriskin.

b) Etuoikeusasemariski

Sijoitus koostuu etuoikeusasemaltaan heikommista haltijavelkakirjoista. Hankkeen toteuttajan varoja koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä sijoittajien etuoikeusasemaltaan heikommat saatavat ovat jälkisijaisia InsO:n § 39 kohdan 1, numeroiden 1–5 mukaisiin saataviin nähden. Tämä tarkoittaa, että sijoittajien saatavat otetaan huomioon vasta sen jälkeen, kun nämä saatavat ja kaikki ei-etuoikeudeltaan heikommat saatavat on täysin ja lopullisesti suoritettu. Sijoittajille suoritettavien maksujen todellinen määrä riippuu siten konkurssipesän suuruudesta. Jos konkurssipesä ei riitä etuoikeusasemaltaan heikompien saatavien maksamiseen maksukyvyttömyysmenettelyssä, tämä johtaisi sijoittajien sijoittaman pääoman kokonaistappioon.

On olemassa riski, että tuotto jää odotettua pienemmäksi, viivästyy tai ei toteudu lainkaan. Korkomaksut ja pääoman takaisinmaksut riippuvat taloudellisesta kehityksestä sekä hankkeen toteuttajan maksukyvystä, ja maksuhäiriö voi tapahtua kokonaan tai osittain. Sijoittajat voivat siten menettää osan tai koko sijoitetun pääomansa. Lisäksi inflaatio, valuuttakurssien vaihtelut, kustannukset ja yksilöllinen verotuksellinen tilanne voivat edelleen heikentää tuottoa.

On olemassa riski, että joukkorahoitusalusta voi olla tilapäisesti tai pysyvästi pois käytöstä tai lopettaa toimintansa. Tällaisessa tapauksessa viivästyksiä voi esiintyä viestinnässä sekä korko- ja takaisinmaksuissa. Sijoittajien sopimusperusteiset saatavat hankkeen toteuttajaa kohtaan säilyvät ennallaan; niiden täytäntöönpano voi kuitenkin vaikeutua. Koska joukkorahoituspalvelun tarjoaja ei missään vaiheessa hallinnoi tai omista sijoittajien varoja ja maksujen käsittely tapahtuu maksupalveluntarjoajan kautta, sijoitetun pääoman menettäminen pelkästään alustan toimintahäiriön seurauksena on epätodennäköistä.

• Joukkovelkakirjoilla on kiinteä erääntymisaika, eikä niitä voi irtisanoa yleisellä irtisanomisoikeudella sijoittajien toimesta niiden voimassaoloaikana. Joukkovelkakirjojen pääoman takaisinmaksu erääntyy 03.08.2029. Lisäksi hankkeen toteuttajalla on oikeus pidentää juoksuaikaa enintään kahdesti 12 kuukauden jaksoissa enintään 03.08.2031 saakka ilman sijoittajien suostumusta. On riski, ettei sijoittaja voi käyttää sijoitettua pääomaa ennen pidennetyn juoksuajan päättymistä; näin ollen sijoittaja voi joutua odottamaan sijoittamansa pääoman takaisinmaksua odotettua pidempään, mikä voi häiritä sijoittajan taloudellista suunnittelua.
• Joukkovelkakirjojen siirto on mahdollista vain rajoitetusti, koska siirto on teknisesti rajoitettu rekisteröityihin digitaalisiin tallelokeroihin. Sähköisten arvopaperien rekisteriä ylläpitävä taho on Smart Registry GmbH, joka on rekisteröity Charlottenburgin käräjäoikeuden (Amtsgericht) kaupparekisteriin numerolla HRB 234468 B. Digitaalinen tallelokero on IT-sovellus, joka mahdollistaa sähköisten arvopaperien säilytyksen ja siirron. Tällä hetkellä joukkovelkakirjoilla ei ole pörssikäyntiä eikä likvidejä jälkimarkkinoita. Vaikka joukkovelkakirjat hyväksyttäisiin kaupankäynnin kohteeksi myöhemmin, on epävarmaa, kehittyisikö toimivat markkinat. Sijoittajat voivat siten joutua pitämään joukkovelkakirjat eräpäivään saakka ja kantamaan riskin siitä, ettei ostajaa löydy tai että sijoitus voidaan myydä vain tappiolla. Joukkovelkakirjat voivat osoittautua täysin epälikvideiksi.

Lisäksi on olemassa seuraavat arvopapereihin liittyvät riskit:

• Ei vaikuttamis- tai osallistumisoikeuksia: Joukkovelkakirjat itsessään perustavat ainoastaan velvoiteoikeudellisia saatavia hankkeen toteuttajaa vastaan, eivätkä ne anna minkäänlaista osallistumis-, vaikuttamis- tai äänioikeutta hankkeen toteuttajan yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat yksittäisille joukkolainanhaltijoille epäedullisia. Joukkolainanhaltijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hankkeen toteuttajan liiketoimintaan. Tämä koskee myös joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta saatujen varojen käyttöä. Joukkolainanhaltijoilla ei erityisesti ole mahdollisuutta lopettaa hankkeen toteuttajan tappiollista liiketoimintaa ennen kuin sijoitettu pääoma on käytetty. Tämä voi johtaa sijoitetun pääoman kokonaistappioon joukkolainanhaltijoille. Ehtojen heikkeneminen enemmistöpäätöksellä: Liikkeeseenlaskuehtojen mukaan ehtoja voidaan muuttaa myös joukkovelkakirjojen voimassaoloaikana, jos joukkolainanhaltijoiden enemmistöpäätöksellä on saatu tarvittavat äänet liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti. Tältä osin yksittäinen joukkolainanhaltija kantaa riskin siitä, että liikkeeseenlaskuehtoihin tehdään vastoin hänen tahtoaan joukkolainanhaltijoiden enemmistöpäätöksen perusteella muutoksia, jotka voivat olla hänelle epäedullisia (esim. pidennetty laina-aika tai vapautukset).
• Teknologia- ja tietokantariskit: Teknologia ja kaikki siihen liittyvät teknologiset komponentit ja säännellyt palvelut (esim. sähköisten arvopaperien säilytys, sähköisen arvopaperirekisterin hallinta) ovat vielä teknisen kehityksen alkuvaiheessa. Joukkolainanhaltijat kantavat riskin, että tähän teknologiaan voi kohdistua teknisiä ongelmia tai että sen toimivuus voi heikentyä ulkoisten tekijöiden vuoksi. Sähköisiin arvopapereihin liittyvän elektronisen hajautetun tietokannan (jäljempänä "E-tietokanta") osittainen tai täydellinen häiriö voi tilapäisesti tai pysyvästi estää joukkolainanhaltijaa pääsemästä sähköisiin arvopapereihinsa. On olemassa riski hyökkäyksistä verkkoa tai käytettyä sähköistä tietokantaa vastaan. Erilaiset hyökkäykset ovat mahdollisia. Tällaiset hyökkäykset voivat tehdä verkon tai E-tietokannan käyttökelvottomaksi, jolloin joukkolainanhaltijat eivät enää voi siirtää sähköisiä arvopapereita. Jos verkko tai E-tietokanta muuttuu täysin käyttökelvottomaksi, on olemassa riski, etteivät joukkolainanhaltijat enää pääse digitaalisiin tallelokeroihinsa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa sähköisten arvopaperien peruuttamattomaan menetykseen. Hankkeen toteuttaja tarjoaa joukkolainanhaltijoille sähköisten arvopaperien valtuutetun säilyttäjän kautta teknisen ratkaisun, joka mahdollistaa sähköisten arvopaperien hallussapidon, säilytyksen ja käyttämisen. On olemassa riski, että tässä ratkaisussa on puutteita ja/tai se on erityisen altis mahdollisille hakkerihyökkäyksille. Tämän seurauksena joukkolainanhaltijat voivat tilapäisesti tai pysyvästi menettää pääsyn sähköisiin arvopapereihinsa, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa sähköisten arvopaperien peruuttamattomaan menetykseen. Sähköisten arvopaperien jatkuvaa hallinnointia, eli niistä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien käyttämistä, ei suorita sähköisten arvopaperien säilyttäjä eikä hankkeen toteuttaja.
• Riski hankkeen toteuttajan suorittamasta ennenaikaisesta takaisinmaksusta: Hankkeen toteuttajalla on oikeus lunastaa joukkovelkakirjat ennenaikaisesti takaisin ja maksaa ne takaisin joukkolainanhaltijoille, jos ja siltä osin kuin joukkovelkakirjalainasta saadut varat eivät ole käytettävissä omistusosuuden hankkimiseen. Näin voi olla erityisesti silloin, jos kohdeyrityksen osakkeita ei ole riittävästi saatavilla. Lisäksi hankkeen toteuttajalla on oikeus lunastaa joukkovelkakirjat ennenaikaisesti takaisin omistusosuuden luovutuksen yhteydessä, mikäli se saa varoja omistusosuuden myynnistä. Tällöin sijoittaja kantaa riskin siitä, että joukkovelkakirjojen ennenaikaisen takaisinmaksun seurauksena sijoitukselle ei kerry tuottoa. Lisäksi hankkeen toteuttaja käyttää osan merkintämäärästä KIIS:n osan H(a) mukaisesti määriteltyjen "Merkintäkustannukset II" sekä "lisäkustannusten" kattamiseen. Koska KIIS:n osan H(a) mukaiset "Merkintäkustannukset II” ja "Irtautumiskulut" ovat maksettavia joka tapauksessa kolmen vuoden ajalta, joukkovelkakirjojen nimellisarvon takaisinmaksu laina-ajan päättyessä voi omistusosuuden myynnistä KIIS:n osan D(h) mukaisesti saatujen tuottojen määrästä riippuen olla mahdollista vain osittain tai se ei välttämättä ole mahdollista lainkaan. Lisäksi on mahdollista, että sijoittaja voi sijoittaa takaisin maksetun pääoman uudelleen vain epäedullisemmilla ehdoilla kuin mitä näihin joukkovelkakirjoihin sovellettiin.

Edellä luetellut riskit eivät ole ainoita hankkeen toteuttajan liiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä. Myös muilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä, joita hankkeen toteuttaja ei tällä hetkellä pidä olennaisina tai joista se ei ole tietoinen, voi olla olennainen vaikutus hankkeen toteuttajan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan

Holdingyhtiö hankkii Stripen osakkeita yksityismarkkinoilla käytävien neuvottelujen kautta. Sijoittajille ilmoitettu arvostus on enimmäisarvostus, jonka holdingyhtiön edustajat ovat määrittäneet ennen joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskua. Se kuvaa kohdeyhtiön arvioitua markkina-arvoa yksityismarkkinoilla tällä hetkellä. Lopullinen arvostus määräytyy osakekaupan toteutuessa.

Arvostus määräytyy yksityismarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. Osakehankinnan toteutumisen jälkeen kohdeyhtiön arvostus vastaa hintaa, jolla holdingyhtiö on osakkeet hankkinut.

Yksityismarkkinoilla omistuksen hankintahinta voi poiketa yhtiön viimeisimmän rahoituskierroksen arvostuksesta. Tämä johtuu ensisijaisten ja toissijaisten osakekauppojen erilaisesta luonteesta.

Ensisijaisella rahoituskierroksella yhtiö kerää uutta pääomaa suoraan sijoittajilta. Toissijaisessa kaupassa nykyiset osakkeenomistajat myyvät omia osakkeitaan muille sijoittajille, eikä yhtiö itse saa uutta pääomaa.

Suuren kysynnän yhtiöissä osakkeiden hinnat jälkimarkkinoilla voivat ylittää viimeisimmän rahoituskierroksen arvostuksen. Tämä on tyypillistä tilanteissa, joissa sijoitusmahdollisuuksia on rajallisesti ja kysyntä ylittää tarjonnan.

Ei välttämättä, mutta se on keskeinen tekijä sijoituspäätöstä tehtäessä.

Korkeampi hankinta-arvostus pienentää tuottopotentiaalia, koska yhtiön arvon on noustava korkeammalta lähtötasolta positiivisen tuoton saavuttamiseksi. Toisaalta jotkut sijoittajat voivat pitää mahdollisuutta silti houkuttelevana, jos he uskovat yhtiön pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin ja pääsy yhtiöön on muutoin rajallista.

Jokaisen sijoittajan tulisi arvioida, onko hankinta-arvostus perusteltu suhteessa omaan tuotto-odotukseen, riskinsietokykyyn ja sijoitusstrategiaan.

Ei. Arvostus määräytyy yksityismarkkinoilla toteutuvan kaupan ehtojen perusteella.

Ilmoitettu enimmäisarvostus on yläraja tai viitearvo. Lopullinen hankinta-arvostus voi olla tätä alempi, jos osakkeita voidaan hankkia edullisemmilla ehdoilla.

Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Arvostusta voidaan peilata yhtiön markkina-asemaan, kasvuodotuksiin, liiketoimintamalliin, verrokkiyhtiöihin, viimeisimpiin rahoituskierroksiin, yksityismarkkinoiden hintatasoon ja mahdollisiin irtautumistilanteisiin.

Sijoituspäätös perustuu viime kädessä omaan näkemykseesi yhtiön tulevasta kehityksestä ja siitä, onko tuottopotentiaali riittävä suhteessa riskeihin.