Pohjoismaiden liiketoimintajohtajaksi nimetty Niklas Green: Suomi on sijoittajalle alihyödynnetty markkina 

Suomi on yksi Euroopan innovatiivisimmista markkinoista. Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vahva halu kasvaa, mutta ne kohtaavat haasteita rahoituksen saatavuudessa. Suomalaiset pankit ovat tyypillisesti varovaisia myöntämään lainoja kasvuyrityksille ja rahoitus on usein sidottu tiukkoihin ehtoihin, mikä synnyttää markkinoille rahoitusvajetta. Tämän vuoksi vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut, kuten joukkorahoitus, ovat alkaneet tehokkaasti paikata tätä aukkoa. 

Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot täydentävät yhä useammin pankkien ja julkisten rahoituslaitosten tarjoamaa perinteistä rahoitusta. Joukkorahoituksen kaltaiset ratkaisut hyödyttävät erityisesti nopeasti kasvavia pk-yrityksiä ja innovatiivisia scale-up-yrityksiä, joille perinteinen rahoitus ei aina ole helposti saavutettavissa. Suomen markkina on pieni, minkä vuoksi yritysten on usein lähdettävä kansainvälisille markkinoille jo varhaisessa vaiheessa, jos ne haluavat skaalautua. Kansainvälinen kasvu vaatii kuitenkin pääomaa – ja samaan aikaan pääoman saatavuus on rajallista. Invesdorilla on tässä keskeinen rooli: se palvelee alipalveltua markkinaa ja tarjoaa suomalaisille yrityksille pääsyn rahoitusvaihtoehtoihin, jotka muuten olisivat vaikeasti saavutettavissa. 

Sitä on vaikuttavuus minulle – pääoman, osaamisen ja verkostojen yhdistämistä kestävien
ratkaisujen ja ennen kaikkea työpaikkojen luomiseksi. (Niklas Green)

Suomea pidetään yhtenä EU:n digitaalisimmista talouksista, ja maassa on erinomaiset edellytykset tutkimukselle ja kehitykselle. 5,6 miljoonan asukkaan Suomi on Pohjoismaiden harvimmin asuttu maa, mutta samalla yksi innovatiivisimmista: maassa on runsaasti koulutettua työvoimaa sekä vahvaa osaamista ja ambitiota kestäviin toimialoihin ja vihreään energiaan siirtymisessä. Digitalisaation nopea kehitys ja uusiutuvan energian laajentuminen avaavat myös uusia, mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia.  

Niklas Green on seurannut Suomen markkinaa jo vuosien ajan ja tuntee sen erityispiirteet harvinaisen hyvin. Uudessa Commercial Director Finland -roolissaan Invesdorilla hän ottaa nyt vastuun Invesdorin toiminnasta Suomessa ja on avainasemassa suomalaisen deal flown kehittämisessä sekä sijoittajakunnan laajentamisessa. Tässä haastattelussa hän jakaa näkemyksensä nykyisestä markkinatilanteesta, strategisista painopisteistään sekä Suomen tulevaisuudesta laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa.  

Suomen markkina on murroksessa. Miten arvioit Suomen markkinan tilannetta tällä hetkellä?   

Niklas Green: Suomen talous ei ole kasvanut viimeiseen 20 vuoteen. Se on fakta. Mutta en usko, että markkina paranee, jos vain seuraamme sivusta ja odotamme. Nyt on aika ottaa aktiivisempi rooli suunnan muuttamisessa. Vaikka talous kokonaisuutena ei ole kasvanut, meillä on paljon yrityksiä, joilla on valtava potentiaali. Ongelma on usein se, että rahoituksen puutteen vuoksi nämä yritykset eivät pysty skaalaamaan toimintaansa tai ne myydään liian varhaisessa vaiheessa. 

Alipalveltu suomalainen pääomamarkkina tarjoaa sijoittajille runsaasti mahdollisuuksia houkuttelevalla riski–tuotto-suhteella. Suomessa on paljon innovatiivisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita pk-yrityksiä, joilla on vahva halu kasvaa. Elinkelpoisten rahoitusvaihtoehtojen puute kuitenkin estää niitä saamasta kasvun edellyttämää pääomaa. 

Syyt tähän löytyvät pääomamarkkinoiden rakenteesta. Suomessa pankkeja on vähän, ja ne painottavat historiallisia tunnuslukuja: vahvaa tasetta, konkreettisia varoja, pitkää tuloshistoriaa ja kattavia vakuuksia. Juuri näitä asioita monet modernit yritykset eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan, sillä niiden varallisuus on usein aineetonta, kuten ohjelmistoja, ja konkreettisia varoja on vähän. Tärkeintä on tulevaisuuden potentiaali ja skaalautuvuus. Loppujen lopuksi tuotot maksetaan tulevista, ei menneistä voitoista. 

Tämä luo rakenteellisen rahoitusvajeen kunnianhimoisten yritysten ja pankkien varovaisten vaatimusten välille. Tämän kuilun kurominen umpeen ei ole vain haaste – se on myös suuri mahdollisuus kaikille osapuolille. 

Kun perinteinen pankkirahoitus ei enää riitä, mitkä ovat suurimmat haasteet suomalaisille yrityksille?   

Niklas Green: Monet suomalaiset yritykset kohtaavat saman ongelman. Heti kun ne haluavat kasvaa tai suunnittelevat suurempia investointeja, rahoituksen rajat tulevat vastaan. Viime vuosina pankit ovat muuttuneet merkittävästi: niiden pääpaino on riskienhallinnassa ja vakuuksien vaatimuksessa, joita monet kasvuhakuiset yritykset eivät pysty tarjoamaan. 

Tyypillinen esimerkki ovat nuoret yritykset innovatiivisilla liiketoimintamalleilla. Koska niillä ei ole pitkää historiaa, ne eivät usein saa lainaa. Pääsy rahoitukseen on mahdollista lähinnä niille, jotka pystyvät tarjoamaan henkilökohtaisia takauksia tai muita vakuuksia. Monet yrittäjät kuitenkin karttavat henkilökohtaisia takauksia, erityisesti 1990-luvun pankkikriisin kokemusten vuoksi, jolloin moni menetti kaiken ja ajautui elinikäiseen velkakierteeseen. 

Toinen merkittävä haaste on velkarahoituksen puute muutaman sadantuhannen euron ylittävissä summissa. Noin 200 000 euroon asti rahoitusvaihtoehtoja on useita, mutta sen jälkeen rahoitusmarkkina kapenee huomattavasti. Tämä rahoitusvaje koskettaa monia yrityksiä ja avaa samalla mahdollisuuksia vaihtoehtoisille rahoitusratkaisuille ja sijoittajille. 

Mikä rooli vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla on Suomessa, ja miten joukkorahoitus auttaa kuromaan rahoitusvajetta umpeen?  

Niklas Green: Kun pankit ovat varovaisia, yritykset tarvitsevat muita tapoja hankkia pääomaa. Valitettavasti Suomessa luotettavat rakenteet tällä alueella ovat puutteellisia. Erityisesti 200 000–300 000 ja 1 000 000 euron väliin sijoittuville velkasummille on hyvin vähän toimivia vaihtoehtoja. Tämän seurauksena monet terveellä liiketoiminnalla toimivat kasvuyritykset jäävät ilman rahoitusta. 

Tässä kohtaa vaihtoehtoinen rahoitus astuu kuvaan merkittävänä ratkaisuna. Sen avulla yritykset saavat pääomaa silloin, kun perinteiset rahoitusreitit eivät ole käytettävissä. Joukkorahoitus mahdollistaa pääoman keräämisen useilta yksittäisiltä sijoittajilta rahoitusalustan avulla. Näin syntyy rahoitusmuoto, joka on houkutteleva sekä yrityksille että sijoittajille. 

Yrityksille se avaa pääsyn rahoitukseen silloin, kun perinteinen rahoitus ei ole mahdollista. Sijoittajille se tarjoaa mahdollisuuden saada houkuttelevaa tuottoa ja tukea suomalaisia kasvuyrityksiä, jotka usein jäävät huomiotta. Tässä segmentissä pääoman kysyntä on suurta ja tarjonta rajallista, mikä luo kiinnostavan riski–tuotto-suhteen. 

Missä näet tällä hetkellä lupaavimmat sijoitusmahdollisuudet Suomessa? 

Niklas Green: IT- ja teknologia-alat ovat aina olleet vahvoja Suomessa. Erityisen kiinnostavia ovat kuitenkin yritykset, jotka jäävät usein innovatiivisten yritysten varjoon. Ne ovat perinteisillä toimialoilla toimivia vakaita yrityksiä, jotka eivät ehkä ole näyttäviä, mutta tarjoavat tasaisen kasvun ja korkean vakauden. Saksalaiset kollegani kutsuvat näitä “piilotetuiksi mestareiksi” (hidden champions), ja ne muodostavat Suomen talouden selkärangan. Jos näillä yrityksillä olisi parempi pääsy käyttöpääomaan, voisimme ratkaista suuren osan kasvun puutteen ongelmasta. 

Onko muita toimialoja, jotka ovat muuttumassa tai jo muuttuneet?   

Niklas Green: Tekoäly on kasvava sektori, joka liittyy läheisesti nopeasti laajenevaan datakeskusliiketoimintaan. Suomella on tässä selkeitä etuja, kuten alhaiset energiakustannukset ja vakaa ilmasto. Datakeskusten hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi rakennusten lämmityksessä uusiutuvan energian avulla. Tällaiset älykkäät ratkaisut korostavat Suomen innovaatio­potentiaalia. 

Myös puolustusteollisuus on kehittynyt merkittävästi. Suomella on yli 1 100 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee kansallisesta turvallisuudesta meille tärkeän teeman. Pitkään puolustussektori oli sijoittajille jopa tabu, mutta käsitys muuttui käytännössä yhdessä yössä. Yhä useammin nähdään, että puolustuskyky voi olla linjassa ESG-kriteerien kanssa ja turvallisuus nähdään yhä useammin olennaisena osana kestävääkehitystä. 

Mikä rooli Euroopalla on suomalaisten yritysten rahoituksessa? 

Niklas Green: Monet suomalaiset yritykset ovat hyvässä asemassa, mutta kamppailevat rahoituksen saamisessa kotimaassa. Yksi syy on pankkien vähäinen määrä ja niiden varovainen lainananto. Tässä yhteydessä eurooppalainen pääoma voi olla ratkaisevassa asemassa. 

Verkostomme avulla yhdistämme suomalaisia yrityksiä sijoittajiin eri puolilta Eurooppaa. Sijoittajat tuovat mukanaan paitsi pääomaa myös kokemusta, verkostoja ja kiinnostusta vakaampiin sijoituskohteisiin. Koska pääoman saatavuus Suomessa on rajallista, korkotaso on usein korkeampi kuin monilla muilla Euroopan markkinoilla. Tämä tarjoaa sijoittajille houkuttelevia tuottoja hallittavalla riskillä. 

Miksi tämä on erityisen kiinnostavaa sijoittajille? 

Niklas Green: Nykyisessä markkinaympäristössä on vaikea löytää sijoituksia, joissa yhdistyvät houkutteleva tuotto ja hallittava riski. Suomen markkina tarjoaa juuri tämän yhdistelmän. Rahoituksen tarve on jatkuvaa, erityisesti keskisuurissa yrityksissä, ja kilpailu pääoman tarjoamisesta on vähäistä. Varhain markkinoille tulevilla sijoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa aktiivisesti Suomen talouskehitykseen ja rakentaa vahva asema markkinassa. 

Mitkä ovat prioriteettisi Commercial Directorina? 

Niklas Green: Ykkösprioriteettini on yhdistää useammat suomalaiset yritykset oikeisiin rahoituslähteisiin. Suomessa on paljon yrityksiä, joilla on aitoa potentiaalia, mutta jotka kamppailevat velkarahoituksen saamisessa. Haluan muuttaa tämän. Minulle tämä on enemmän kuin yksittäisiä rahoitustransaktioita – näen sen kumppanuutena. 

Haluan rakentaa toimivan verkoston, johon kuuluvat pankit, rahoittajat, paikalliset sijoittajat, startup-yhteisöt, yritysverkostot ja kaikki, jotka haluavat tukea suomalaista pk-sektoria. Kun nämä toimijat tuodaan yhteen, voimme luoda pitkäjänteisen rahoitusekosysteemin, joka hyödyntää Suomen markkinamahdollisuudet. 

Kyse ei ole vain suurista rahastoista tai institutionaalisista sijoittajista. Usein aktiivisimpia sijoittajia ovat yrittäjät, jotka ovat rakentaneet tai myyneet yrityksiä ja haluavat nyt tukea seuraavaa sukupolvea. Haluan yhdistää heidät kasvuhaluisiin yrityksiin. Sitä on vaikuttavuus minulle – pääoman, osaamisen ja verkostojen yhdistämistä kestävien ratkaisujen ja ennen kaikkea työpaikkojen luomiseksi. 

Mikä motivoi sinua henkilökohtaisesti, ja mitä haluat muuttaa? 

Niklas Green: Teknologia ja tekoäly tarjoavat valtavan potentiaalin. Alallamme tehtävät, jotka eivät vaadi henkilökohtaista neuvontaa, tulisi automatisoida. Näin vapautamme aikaa siihen, mikä todella merkitsee: sijoituskohteiden analysointiin, sijoittajien neuvontaan ja kauppojen toteuttamiseen. 

Minulle kyse on kuitenkin muustakin kuin tehokkuudesta. Haluan käyttää pääomaa tavalla, joka tuottaa houkuttelevia tuottoja kaikille – sijoittajille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme yrityksiä, jotka ovat taloudellisesti vahvoja ja sosiaalisesti vastuullisia. 

Lopulta maailma, jonka tunnemme, ja työpaikat, joita meillä on, syntyvät yritysten, yhteiskunnan ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Meidän on varmistettava, että yrityksillä on pääsy pääomamarkkinoille, sillä ilman pääomaa yritykset eivät voi toimia eivätkä kantaa vastuutaan yhteiskunnassa. Aktiivinen rooli tällaisten yritysten rahoittamisessa on paras tapa luoda todellista vaikuttavuutta: sijoittajat saavat tuottoa, yritykset pääsevät käsiksi rahoitukseen, ja tämän pääoman avulla ne voivat kasvaa, työllistää ja vaikuttaa yhteiskuntaan. 

💡Vaikuttava sijoittaminen: Etkö halua vain sijoittaa, vaan myös vaikuttaa?   
Löydä mahdollisuuksia sijoittaa tulevaisuutta muovaaviin yrityksiin.

Tutustu muihin Invesdorin työntekijöihin:

From its beginnings in a back room that smelled more of coffee and new beginnings to becoming the leading platform for impact investing in Europe: Haastattelu Franziska Haeßlerin kanssa

Venture capitalin viehätysvoima – innovaatioista, investoinneista ja suurista ideoista:
Haastattelu Lukas Linnin kanssa

Mitä kantarellit, PowerPoint-esitykset ja personointi ovat yhteistä? Kampanjoista, tekoälyn trendeistä, selkeistä strategioista ja luovuudesta: 
Interview with Maximilian von Aufschnaiter