BESS Wehr

• Hankkeen toteuttajan suunnitelmissa oletetaan, että hankkeen toteuttaja varastoi ja myy sähköä sekä tarjoaa oheispalveluita kannattavasti Wehrissä (Baden-Württemberg, Saksa) sijaitsevalla akkuenergiavarastolla, jotta joukkovelkakirjanhaltijoiden sijoitus voidaan maksaa takaisin täysimääräisesti. BESS-hankkeen keskeisimmät riskit ovat rakentamisriski ja tuottoennusteriski. BESS ei ole vielä rakennettu, mikä merkitsee aina toteutettavuusriskiä, ja tämä voi olennaisesti vaikuttaa hankkeen aikatauluun ja toteutumiseen. Hankkeen toteuttajan suunnitelmissa oletetaan, että rakentamiseen liittyvät riskit (esim. laitteistotoimitusten viivästykset, puutteellinen laadunvalvonta, epäsuotuisat sääolosuhteet) voidaan hallita sopimuksin kokeneiden osapuolten kanssa (be.storaged GmbH [Oldenburgin paikallisoikeus, HRB 204257] suunnittelu-, hankinta- ja rakennusvastuullisena osapuolena (EPC) sekä käyttö- ja kunnossapitovastuullisena osapuolena (O&M), Baloise Sachversicherung AG Deutschland [Bad Homburgin paikallisoikeus, HRB 9357] vakuuttajana rakentamisen aikana ja Allianz Versicherungs-AG [Münchenin paikallisoikeus, HRB 75727] vakuuttajana BESS:n operointivaiheessa). Sopimus be.storaged GmbH:n kanssa EPC- ja O&M-tehtävistä on jo allekirjoitettu, mutta muut sopimukset eivät vielä ole lopullisia, vaikka neuvottelut ovat loppuvaiheessa. Lisäksi hankkeen toteuttajan suunnitelmissa oletetaan, että operointivaiheen riskit (rakennuskustannusten ylitykset, maa- ja geotekniset riskit, sääntely- ja lupaviiveet erityisesti vesistöihin liittyen, ympäristöjärjestöjen mahdolliset oikeustoimet, käyttöönottoon liittyvät riskit kuten akkukapasiteetin heikkeneminen sekä markkinahintojen volatiliteetti) voidaan hallita sopimuksilla kokeneiden O&M-kumppaneiden (be.storaged GmbH) sekä ammattimaisten markkinaoperaattoreiden (optimizers) kanssa, jotka varmistavat ja osin takaavat tietyn saatavuuden BESS:lle. Optimointikumppanina on Enspired GmbH, Itävalta (rekisterinumero 528204X), joka valitsee päivittäin parhaimman markkinan tuottojen optimointiin ja vastaa kaupallistamisesta. Kyseisen operaattorin alustava tarjous on jo olemassa ja sopimus sisältää riittävän jouston toimittajan vaihtamiseen (irtisanomisaika 6 kuukautta vähimmäisjakson päättymisen jälkeen). Hankkeen toteuttajan oletukset voivat osoittautua virheellisiksi. Tämä voi tarkoittaa joukkovelkakirjanhaltijoille, että korko- ja/tai pääomansuorituksia ei makseta kokonaan tai osittain.

• Laajamittaisen BESS-järjestelmän yleistyminen primaarisen säätöenergian (nopeasti, 30 sekunnin kuluessa, aktivoituva säätöenergia, jolla voidaan nopeasti säätää verkon taajuuspoikkeamia ja ylläpitää verkon taajuus kapealla alueella (49,99 Hz – 50,01 Hz) toimittamiseksi) voi vaikuttaa negatiivisesti ennustettuun liikevaihtoon. Lisäksi mahdolliset taajuuden rajoitusreservin (FCR) markkinoiden sääntelymuutoksen, joihin sisältyy 30 minuutin vähimmäisaktivointiajan palauttaminen, voivat vaikuttaa marginaalisesti negatiivisesti hankkeen toteuttajan tuloihin. Lisäksi oikeudellisten ja/tai sääntelyvaatimuksien muuttuessa hankkeen toteuttaja ei välttämättä pysty noudattamaan uusia vaatimuksia ajoissa, mikä voi johtaa viranomaistoimenpiteisiin (sakot, yritysten sulkeminen, jne.). Tämä voisi vähentää hankkeen toteuttajan liiketoiminnasta saamia tuloja ja voisi vaikuttaa kielteisesti hankkeen toteuttajan nettovarallisuuteen, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Joukkovelkakirjojen haltijoiden kannalta tämä voi tarkoittaa, että korko- ja / tai lunastusmaksu jäävät kokonaan tai osittain suorittamatta.

• Sähköverkonhaltijan virheelliset ennusteet redispatch-toimenpiteissä voivat aiheuttaa useita haitallisia vaikutuksia BESS-toimijoille ja siten 8EW:lle. Mikäli BESS käynnistetään tai pysäytetään ennustevirheen takia epäedulliseen aikaan, 8EW voi joutua ostamaan tai myymään sähköä epäoptimaalisilla hinnoilla (tulonmenetys). Koska BESS tuottaa usein tuloja hintojen arbitraasilla, eli lataamisella alhaisen hinnan aikana, purku korkean hinnan aikana, redispatch-toimet voivat estää tämän ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Lisäksi epäoptimaaliset lataus-purkusyklit, liian alhaiset purkuasteet tai ylilataus voivat lyhentää akkujen käyttöikää tai aiheuttaa teknistä vauriota. Jos ennustevirheet rajoittavat 8EW:n osallistumista esimerkiksi päivänsisäisille markkinoille, se voi menettää markkinamahdollisuuksia ja kyvyn täyttää velvoitteitaan. Redispatch-toimet aiheuttavat myös lisätyötä käytön suunnittelussa ja hallinnassa sekä hallinnollista kuormaa (laskutus, valvonta, yhteydenpito verkonhaltijaan). Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on EnWG:n 13 a §:n ja Redispatch 2.0 – mekanismin mukaisesti maksettava redispatch-korvaus perustuu vakioarvoihin tai ennusteisiin, jotka eivät aina vastaa todellisia taloudellisia tappioita. Jos ennustevirheet johtavat usein toistuviin ja kalliisiin toimenpiteisiin, on olemassa riski, että korvauksen määrästä tai asianmukaisuudesta syntyy kiistoja. Mikäli yksi tai useampi näistä tilanteista toteutuu, 8EW:n tulot pienenevät, mikä heikentää hankkeen toteuttajan taloudellista asemaa. Tämä voi johtaa siihen, että joukkovelkakirjanhaltijoille maksettavia korko- ja pääomasuorituksia ei voida maksaa kokonaan tai osittain.

• Hankkeen toteuttaja ei välttämättä pysty kilpailemaan tehokkaasti olemassa olevien ja mahdollisten tulevien uusien kilpailijoiden kanssa tai vastaamaan kilpailuympäristön muutoksiin, mikä voi vaikuttaa merkittävästi sen liiketoimintaan. Hankkeen toteuttajan liiketoimintaan voi kohdistua riskejä erityisesti silloin, kun BESS-järjestelmiä varten otetaan mahdollisesti käyttöön uusia tukijärjestelmiä, mikä voisi johtaa kilpailun lisääntymiseen ja tulojen vähenemiseen. Mikäli nämä kilpailijat laajentavat liiketoimintaansa menestyksekkäämmin kuin hankkeen toteuttaja, voisi tämä heikentää hankkeen toteuttajan liiketoimintaa.

• Clean Horizon Consultingin (Pariisi, Ranska) tekemän teknisen due diligencen mukaan merkittäviä teknisiä epäkohtia ei ole tunnistettu. Komponenttitoimittajat ovat vakiintuneita, ja alustava asset management -sopimus 8E:n kanssa vastaa alan standardeja. Lisäksi EPC- ja O&M-sopimukset be.storaged GmbH:n kanssa on allekirjoitettu, ja ne sisältävät suorituskykytakuun (97 prosentin saatavuustakuu), keskeisten komponenttien takuut (15 vuotta), energian kapasiteettitakuun sekä muita suorituskykytakuita. Näin ollen tekninen riski arvioidaan hallittavaksi. Due diligence -prosessissa tunnistetut riskit liittyvät kuitenkin seuraaviin tekijöihin: Koska geotekninen tutkimus on osin vanhentunut, suosituksena on uuden tutkimuksen tekeminen suunnitellun laiteasettelun pohjalta maaperän soveltuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi melutasossa on pieniä poikkeamia, minkä vuoksi erityisesti yömelusta tarvitaan lisäselvitys. BESS on myös lievästi alimitoitettu DC-kapasiteetin osalta, mikä on huomioitu EPC-sopimuksessa (sopimussakko, joka korvaa menetetyt tuotot tiettyyn enimmäismäärään asti). Puutteelliset takuut tai tarkennukset voivat edelleen merkitä riskiä. Tämä voi johtaa siihen, että joukkovelkakirjanhaltijoille maksettavia korko- ja pääomasuorituksia ei makseta kokonaan tai osittain.

• Pääasialliset oikeudelliset riskit liittyvät asset management -sopimuksen, optimizer-sopimuksen ja vakuutussopimusten tilaan (pääosin luonnoksia, joista osasta puuttuu vielä tarkennuksia). Rakennuslupa ei ole lainvoimainen ympäristöviranomaisten tai -järjestöjen osalta, joten mahdolliset valitukset voivat viivästyttää tai estää hankkeen toteutuksen. Sääntelymuutokset (esim. muutokset sähköverkkomaksuissa, BESS-verotus) sekä sähköliittymän hinnan nousu (mahdollisesti jopa 15 prosentin tasolla) voivat heikentää hankkeen toteuttajan liiketoimintaa. Tämän seurauksena joukkovelkakirjanhaltijoille voi aiheutua korko- ja takaisinmaksujen peruuntumista kokonaan tai osittain.

• Toimitusjohtajat, joilla on kokemusta varainhankinnasta, skaalaamisesta sekä osittain uusiutuvan energian ja BESS-hankkeiden kehittämisestä sekä yhtiörakenne rajoittavat johtamiseen liittyviä riskejä. 8E:n perustajatiimillä ei kuitenkaan ole näyttöä jo toteutetuista BESS-projekteista Saksassa.

Hankkeen toteuttajan liiketoimintaa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/20063 (5) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun luokittelun mukaan D jakson luokitus kyseisen asetuksen liitteen 1 mukaisesti. BESS-markkinat ovat vasta kehittymässä ja ovat hyvin dynaamiset, joten luotettavia liiketoiminta-analyysejä tai markkina-analyysejä ei ole juuri tehty. Mahdolliset sääntelytoimenpiteet ja sääntelyn väliintulo, tekninen kehitys, investointikustannusten muutokset, taloudellinen epävarmuus sekä kasvava kilpailu voivat rajoittaa markkinoita merkittävästi. Lisäksi alueen ilmastonmuutokset voivat merkittävästi rajoittaa edellä mainittuja markkinoita tai tehdä hankkeen toteuttajan liiketoiminnan käytännössä mahdottomaksi.

Joukkovelkakirjanhaltijat kantavat koko riskin hankkeen toteuttajan maksukyvyttömyydestä eli riskin siitä, että hankkeen toteuttaja ei tilapäisesti tai pysyvästi kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan joukkovelkakirjanhaltijoille ja/tai kolmansille osapuolille ajallaan. Erityisesti maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä joukkovelkakirjanhaltijat voivat kärsiä täydellisen tappion. Seuraavat erityiset tapahtumat voivat johtaa tähän:

• (vakava) muutos makrotaloudellisessa tilanteessa,

• huono hallinto,

• kokemuksen puute,

• petos,

• rahoitus, joka ei vastaa liiketoiminnan tarkoitusta,

• hankkeen toteuttajan palvelun epäonnistunut käyttöönotto,

• kassavirran puute.

On olemassa riski, että kaikkien osassa C mainittujen riskien seurauksena tuotto voi olla odotettua pienempi, viivästyä tai että pääoma- ja korkomaksuja ei saada lainkaan projektista. Lisäksi tuoton arvo voi heikentyä inflaation vaikutuksesta. Mikäli inflaatioprosentti on korkeampi kuin joukkovelkakirjojen korko, joukkovelkakirjojen tuotto on negatiivinen.

Joukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen euroina, ja joukkovelkakirjoihin liittyvä korko lasketaan ja maksetaan myös euroina. Tästä syystä sijoittajat, joiden tulot tai varat ovat muussa valuutassa kuin euroissa tai jotka eivät tarvitse sijoituksesta saatavaa tuloa euroina, altistuvat valuuttariskille, koska heihin vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut, jotka voivat vähentää joukkovelkakirjojen tuottoa. Lisäksi, mikäli joukkovelkakirjahaltijan on myytävä joukkovelkakirjat ennenaikaisesti, voi tästä aiheutua lisäkustannuksia (esim. neuvontapalkkiot), jotka pienentävät tuottoa.

Kunkin sijoittajan yksilöllinen tuotto voi vaihdella tapauskohtaisesti ja riippuu sijoittajan henkilökohtaisesta verotustilanteesta, mikä saattaa johtaa tuoton pienenemiseen.

Joukkorahoitusalustan tai osassa D (d) mainitun maksupalveluntarjoajan tilapäinen tai pysyvä toimintahäiriö voi johtaa korkojen ja takaisinmaksujen väliaikaiseen keskeytykseen. Koska joukkorahoituspalvelun tarjoaja ei missään vaiheessa saa haltuunsa tai omistukseensa sijoittajien merkintämääriä eikä korko- tai takaisinmaksumääriä, ja koska maksupalveluntarjoaja toimii ainoastaan hankkeen toteuttajan lukuun toimivana luottamusmiehenä, on epätodennäköistä, että sijoitetun pääoman menetys johtuisi yksinomaan alustan tai maksupalveluntarjoajan toimintahäiriöstä.

Joukkovelkakirjoilla on kiinteä sopimusaika. Joukkovelkakirjojen siirtoa on myös teknisesti rajoitettu siten, että siirto on mahdollista vain hankkeen toteuttajan tai rekisterinpitäjän rekisteröimiin digitaalisiin tallelokeroihin. ”Rekisterinpitäjä”, joka ylläpitää sähköisten arvopapereiden rekisteriä, on Smart Registry GmbH, rekisteröity Charlottenburgin piirikunnan käräjäoikeuden kaupparekisteriin yritysrekisterinumerolla HRB 234468 B. ”Digitaalinen tallelokero” on IT-sovellus, jota käytetään julkisten ja yksityisten avainten tallentamiseen sekä vuorovaikutukseen teknologian kanssa, ja jonka toiminnot mahdollistavat sähköisten arvopapereiden omistamisen ja siirtämisen. Arvopapereita ei tällä hetkellä voida käydä kauppaa pörssissä, eikä ole olemassa likvidiä jälkimarkkinaa. Vaikka arvopaperit sisällytettäisiin kauppaan yhdellä tai useammalla kaupankäyntialustalla, on epävarmaa, kehittyykö joukkovelkakirjojen kaupankäynti käytännössä. Riski siitä, että joukkovelkakirjanhaltija ei löydä ostajaa joukkovelkakirjoilleen tai pystyy myymään niitä vain hinnalla, jota hän pitää liian alhaisena, on yksinomaan joukkovelkakirjanhaltijan vastuulla. Joukkovelkakirjat voivat myös osoittautua täysin likvideiksi. Siksi joukkovelkakirjojen myynti voi olla mahdollinen vain rajallisesti. On olemassa riski, että joukkovelkakirjoja ei voida myydä lainkaan tai ne voidaan myydä vain taloudellisella tappiolla. Joukkovelkakirjanhaltijoille, joilla on lyhytaikaisia pääomatarpeita, tämä tarkoittaa, etteivät he välttämättä voi käyttää sijoittamaansa pääomaa haluamanaan ajankohtana, erityisesti kun joukkovelkakirjanhaltijoilla ei ole normaalia irtisanomisoikeutta sopimuskauden aikana.

Lisäksi on olemassa seuraavat arvopapereihin liittyvä riskit:

i) Ei vaikutus- ja osallistumisoikeuksia
Joukkovelkakirjat itsessään perustavat ainoastaan velvoiteoikeudellisia saatavia hankkeen toteuttajaa vastaan, eivätkä ne anna minkäänlaista osallistumis-, vaikuttamis- ja/tai äänioikeutta hankkeen toteuttajan yhtiökokouksessa. Hankkeen toteuttajan yhtiökokouksessa voidaan tehdä osakkeenomistajien päätöksiä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia yksittäisille joukkovelkakirjanhaltijoille. Joukkovelkakirjanhaltijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hankkeen toteuttajan liiketoimintaan. Tämä koskee myös joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla kerätyn pääoman käyttöä. Joukkovelkakirjanhaltijoilla ei erityisesti ole mahdollisuutta lopettaa hankkeen toteuttajan tappiollista liiketoimintaa ennen kuin sijoitettu pääoma on käytetty. Joukkovelkakirjanhaltijoiden kannalta tämä voi johtaa sijoitetun pääoman täydelliseen menetykseen.

ii) Ehtojen heikkeneminen enemmistöpäätöksellä
Liikkeeseenlaskuehtojen mukaan niitä voidaan muuttaa myös joukkovelkakirjojen voimassaoloaikana, jos joukkovelkakirjanhaltijoiden enemmistöpäätöksellä on saatu tarvittavat äänet liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti. Tältä osin yksittäinen joukkovelkakirjanhaltija kantaa riskin siitä, että liikkeeseenlaskuehtoihin tehdään vastoin hänen tahtoaan joukkovelkakirjanhaltijoiden enemmistöpäätöksen perusteella muutoksia, jotka voivat olla hänelle epäedullisia (esim. alhaisempi korko, pidennetty laina-aika tai vapautukset).

iii) Rakenteellinen riski ja ehdollisen alisteisuuden riski, johon liittyy rajoittamaton maksukyvyttömyyttä edeltävä täytäntöönpanokielto suhteessa seniorivelkojan saataviin
Hankkeen toteuttajan velvoitteet sijoittajia tai joukkovelkakirjanhaltijoita kohtaan, mukaan lukien korko- ja pääomamaksut, ovat ehdollisesti alisteisia kaikkiin nykyisiin tai tuleviin seniorivelkojan myöntämiin velkarahoituksiin nähden. Kuten KIIS-asiakirjan osassa A (f) todetaan, hankkeen toteuttajalle myönnetään joka tapauksessa seniorilaina, jonka määrä on 5,5 miljoonaa euroa ja jonka seniorivelkoja myöntää viimeistään ennen tämän joukkorahoitustarjouksen puitteissa kerättyjen varojen maksupäivää. Joukkorahoituksen yhteydessä suunniteltu joukkolaina on ehdollisesti alisteinen tähän seniorivelkojan myöntämään lainaan nähden. Hankkeen toteuttajan joukkovelkakirjoihin perustuvat velvoitteet eivät ole millään tavoin vakuudellisia. Seniorivelkojalla sen sijaan on alan vakiokäytännön mukaisesti täysimääräiset vakuudet ja panttioikeudet BESS-hankkeeseen ja sen varoihin. Tämä tarkoittaa, että hankkeen toteuttaja voi joutua keskeyttämään korko- ja pääomamaksut joukkovelkakirjanhaltijoille, jos se ei kykene hoitamaan pankkilainaan liittyviä maksuja esimerkiksi riittämättömien tulojen vuoksi. Tämä voi tarkoittaa joukkovelkakirjanhaltijoille sitä, että korkotuotot ja/tai pääoman menetetään osittain tai kokonaan. Jos seniorivelkoja realisoi vakuutensa ja BESS-hankkeen varat myydään, hankkeen toteuttaja ei välttämättä kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan ajallaan tai lainkaan, mikä voi johtaa sijoitetun pääoman ja/tai tuoton osittaiseen tai täydelliseen menetykseen joukkovelkakirjanhaltijoille. Lisäksi kaikki joukkovelkakirjoihin perustuvat saatavat, mukaan lukien pääoman ja koron takaisinmaksua koskevat saatavat (jäljempänä myös ”alisteiset saatavat”), ovat ehdollisesti alisteisia (mukaan lukien täytäntöönpanokielto ennen maksukyvyttömyyttä). Joukkovelkakirjanhaltijoiden alisteiset saatavat voidaan maksaa ainoastaan tulevista vuotuisista ylijäämistä, mahdollisesta likvidaatioylijäämästä tai muista vapaista varoista, jotka jäävät jäljelle sen jälkeen, kun hankkeen toteuttajan seniorivelkojan saatavat on täysimääräisesti suoritettu. Joukkovelkakirjanhaltijan maksuvaatimuksen täytäntöönpano on näin ollen riippuvainen hankkeen toteuttajan taloudellisesta tilanteesta ja erityisesti sen maksuvalmiudesta. Joukkovelkakirjanhaltijoille on olemassa riski, että maksun lykkäyksen vuoksi he eivät voi vaatia maksua sovittuna eräpäivänä, koska täytäntöönpanokelpoista saatavaa ei ole. Tämä koskee myös tilanteita, joissa yksittäisen takasijaisen saatavan maksaminen ei itsessään aiheuttaisi maksukyvyttömyyttä, mutta kaikille ehdollisesti alisteisille joukkovelkakirjanhaltijoille maksaminen aiheuttaisi sen. Sovittu täytäntöönpanokielto ennen maksukyvyttömyyttä voi siten johtaa joukkovelkakirjoihin perustuvien saatavien pysyvään täyttämättä jättämiseen ja näin ollen sijoitetun pääoman täydelliseen menetykseen. Joukkovelkakirjanhaltijat kantavat tällöin yrittäjäriskin ilman, että heille myönnetään vastaavia tiedonsaanti- tai osallistumisoikeuksia, joiden avulla he voisivat vaikuttaa tappiolliseen liiketoimintaan. He kantavat siten liiketoimintariskin, joka ylittää tavanomaisen maksukyvyttömyysriskin. Hankkeen toteuttajan maksukyvyttömyyden tai konkurssin sattuessa Saksan lain mukaan kaikki hankkeen toteuttajan velvoitteet seniorivelkojia kohtaan ovat etusijalla joukkovelkakirjoihin perustuviin maksuvelvoitteisiin nähden. Tämä merkitsee riskiä siitä, että maksukyvyttömyystilanteessa jäljelle ei jää lainkaan tai jää vain vähäisiä varoja joukkovelkakirjoihin perustuvien saatavien maksamiseen kokonaan tai osittain. Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta saatavien varojen maksamiseen (payout) saakka seniorivelkojan kanssa käytävien lopullisten luottosopimusneuvottelujen yhteydessä erityisesti senioripankkirahoituksen korkotaso sekä Debt Service Reserve Accountin (DSRA) määrä voivat vielä muuttua, eikä joukkovelkakirjanhaltijoilla ole tähän vaikutusmahdollisuutta. Näiden parametrien muutokset voivat heikentää hankkeen toteuttajan maksuvalmiutta ja siten sen kykyä suorittaa korko- ja pääoman takaisinmaksuja joukkovelkakirjanhaltijoille.

iv) Keskeisten sopimuskumppaneiden maksukyvyttömyysriski
Jos keskeiset akkujen, inverttereiden ja MV-järjestelmien toimittajat ajautuvat maksukyvyttömiksi, on olemassa riski, että hankkeen toteuttajan mahdollisuudet hankkia akkuja, inverttereitä ja MV- järjestelmiä nopeasti muualta ovat rajoitettuja. Jos keskeiset sopimuskumppanit (kuten O&M tai optimizer) ajautuvat maksukyvyttömiksi, on olemassa riski, että hankkeen toteuttajan voi olla vaikea löytää uusia sopimuskumppaneita vastaavin määräyksin ja ehdoin. Tämä voisi tilapäisesti heikentää hankkeen toteuttajan tuloja ja heikentää sen kykyä hoitaa sijoittajien tai joukkovelkakirjanhaltijoiden saamisiin liittyviä velvoitteita.

v) Teknologia- ja tietokantariskit
Teknologia ja kaikki siihen liittyvät teknologiset komponentit ja säännellyt palvelut (esim. sähköisten arvopaperien säilytys, sähköisen arvopaperirekisterin hallinta) ovat vielä teknisen kehityksen alkuvaiheessa. Joukkovelkakirjanhaltijoihin kohdistuu riski siitä, että tähän teknologiaan voi kohdistua teknisiä vaikeuksia tai että ulkoiset vaikutukset voivat heikentää sen toimivuutta. Sähköisten arvopapereiden kannalta merkityksellisen tietokannan (jäljempänä ”sähköinen tietokanta”) osittainen tai täydellinen romahtaminen voi tehdä joukkovelkakirjanhaltijoiden pääsyn sähköisiin arvopapereihinsa väliaikaisesti tai pysyvästi mahdottomaksi. On olemassa riski hyökkäyksistä verkkoa tai käytettyä sähköistä tietokantaa vastaan. Erilaiset hyökkäykset ovat mahdollisia. Tällaiset hyökkäykset voivat tehdä verkon tai sähköisen tietokannan käyttökelvottomaksi, jolloin joukkovelkakirjanhaltijoiden on mahdotonta siirtää sähköisiä arvopapereita. Jos verkko tai sähköinen tietokanta muuttuu täysin käyttökelvottomaksi, on olemassa riski, että joukkovelkakirjanhaltijoilla ei ole enää pääsyä digitaalisiin tallelokeroihinsa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että sähköiset arvopaperit menetetään peruuttamattomasti.
Hankkeen toteuttaja tarjoaa joukkovelkakirjanhaltijoille teknisen ratkaisun valtuutetun sähköisten arvopaperien säilyttäjän kautta, jonka tehtävänä on pitää hallussa, säilyttää ja hävittää sähköisiä arvopapereita. On olemassa riski, että tämä ratkaisu on puutteellinen ja/tai erityisen altis mahdollisille hakkerihyökkäyksille. Tämän seurauksena joukkovelkakirjanhaltijat voivat olla tilapäisesti tai pysyvästi kykenemättömiä käyttämään sähköisiä arvopapereitaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa sähköisten arvopapereiden peruuttamattomaan menettämiseen. Sähköisten arvopaperien säilyttäjä tai hankkeen toteuttaja eivät ota hoitaakseen hallintoa, jolla tarkoitetaan sähköisistä arvopapereista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien jatkuvaa käyttämistä.

Edellä luetellut riskit eivät ole ainoita hankkeen toteuttajan toimintaan vaikuttavia riskitekijöitä. Myös muilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä, joita hankkeen toteuttaja ei tällä hetkellä tunnista tai joita se pitää tällä hetkellä merkityksettöminä, voi olla olennainen vaikutus hankkeen toteuttajan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.