Fleur de Selent

Tyyppi 1 – Hankeriski

On olemassa riski, että hankkeen toteuttaja ei onnistu hankkimaan riittävästi maksukykyisiä ja halukkaita jäseniä, jotka maksaisivat jäsenosuudet (Mitgliedereinlagen) määrältään 1 125 000,00 euroa, mikä on tarpeen joukkovelkakirjojen takaisinmaksamiseksi eräpäivään mennessä. Suunnitellut jäsenosuudet ovat yhteensä 3 117 000,00 euroa, josta 1 147 000,00 euroa (tilanne huhtikuussa 2026) on jo maksettu. Näin ollen 1 970 000,00 euroa jäsenosuuksia on vielä maksamatta tavoitesumman saavuttamiseksi. Lisäksi on riski, että suunniteltua rakentamisen aloitusta ei voida toteuttaa suunnitellusti esimerkiksi viivästysten vuoksi mahdollisesti vaadittavan erillisen rakennusluvan saamisessa tai viivästysten vuoksi hyväksynnöissä, jotka perustuvat asianmukaisesti laadittuun asemakaavaan, rakennuskustannusten nousun, jäsenten rahoituskorkojen nousun, tukien menetyksen tai sääntelymuutosten vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että mahdolliset jäsenet eivät maksa osuuksiaan lainkaan tai eivät oikea-aikaisesti, mikä voi puolestaan heikentää hankkeen toteuttajan kykyä maksaa joukkovelkakirjat takaisin tai maksaa korkoja sijoittajille tai estää ne kokonaan. Jos hanke epäonnistuu kokonaan, vakuutena on ainoastaan rakentamaton kiinteistö; vakuuden realisoinnista saatavat tuotot voivat kulujen vähentämisen jälkeen olla merkittävästi pienemmät kuin joukkovelkakirjojen nimellisarvo, mikä voi johtaa sijoittajille osittaiseen tai täydelliseen sijoituksen menetykseen

Tyyppi 2 – Toimialariski

Hankkeen toteuttaja kuuluu "Rakentaminen"-toimialaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006, jakso F mukaisesti). Tähän toimialaan liittyviä erityisiä riskejä ovat muun muassa negatiiviset makrotaloudelliset muutokset, kuten rakennuskustannusten nousu, korkotason nousu ja asunto-osuuskysynnän heikkeneminen, sekä poliittiset ja sääntelyyn liittyvät muutokset (rakennusmääräykset, energianormit, tukien vähentäminen), jotka voivat vaikuttaa haitallisesti markkinaympäristöön. Nämä tekijät voivat heikentää hankkeen menestystä ja erityisesti jäsenten hankintaa. Toimialan laajuinen rahoitusolosuhteiden heikkeneminen luotonantajapankkien osalta voi johtaa siihen, että potentiaaliset jäsenet eivät kykene rahoittamaan jäsenosuuksiaan, jolloin joukkovelkakirjojen takaisinmaksuun tarvittavat varat eivät ole saatavilla tai ovat saatavilla vain osittain. Virhearviot kohderyhmän määrittelyssä tai riittämätön alueellinen kysyntä Selentin maaseutukunnassa voivat vaikeuttaa jäsenten hankintaa. Sijaintitekijöiden (liikenneyhteydet, infrastruktuuri, väestökehitys) heikkeneminen voi vaikuttaa haitallisesti asuntoprojektin houkuttelevuuteen ja potentiaalisten jäsenten maksuhalukkuuteen. Lisäksi negatiivisia taloudellisia vaikutuksia voi syntyä siitä, että ennakoidut tulevat jäsenosuudet (vähennettynä kustannuksilla) eivät toteudu suunnitellussa määrässä.

Tyyppi 3 – Luottoriski

Tekemällä tämän sijoituksen sijoittajat altistuvat hankkeen toteuttajan maksukyvyttömyysriskille. Joukkolainanhaltijat kantavat koko riskin hankkeen toteuttajan maksukyvyttömyydestä eli riskin siitä, että hankkeen toteuttaja ei tilapäisesti tai pysyvästi kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan joukkolainanhaltijoille ja/tai kolmansille osapuolille ajallaan. Erityisesti maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä joukkolainanhaltijat voivat menettää sijoituksensa kokonaan. Tällaisia riskejä voivat aiheuttaa muun muassa seuraavat tekijät:

a) (vakavat) muutokset makrotaloudellisissa olosuhteissa;
b) huono johtaminen;
c) kokemuksen puute;
d) petokset;
e) rahoitus, joka ei sovellu liiketoiminnan tarkoitukseen;
f) epäonnistuminen tuotteen saattamisessa markkinoille;
g) kassavirran puute.

Sijoittajat kantavat riskin annettujen vakuuksien täytäntöönpanokelpoisuudesta ja realisoitavuudesta. Vakuuden antajien maksukyvyttömyystilanteessa tämä voi johtaa maksujen viivästymiseen, korkotuottojen menetykseen tai sijoitetun pääoman menetykseen. Yksityiskohtaiset tiedot sovituista vakuuksista ja vakuuden antajista löytyvät tämän asiakirjan osasta D, kohdasta f). Hankkeen toteuttajan vastuiden osalta, kun kyseessä on asunto-osuuskunta oikeudellisena muotona, vastuu joukkovelkakirjojen haltijoita kohtaan rajoittuu ainoastaan asunto-osuuskunnan varoihin.

Tyyppi 4 – Pienemmän, viivästyneen tai olemattoman tuoton riski

On olemassa riski, että tuotto jää odotettua pienemmäksi, viivästyy tai ei toteudu lainkaan. Korkomaksut ja pääoman takaisinmaksut riippuvat taloudellisesta kehityksestä sekä hankkeen toteuttajan maksukyvystä, ja maksuhäiriö voi tapahtua kokonaan tai osittain. Sijoittajat voivat siten menettää osan tai koko sijoitetun pääomansa. Lisäksi inflaatio, valuuttakurssien vaihtelut, kustannukset ja yksilöllinen verotuksellinen tilanne voivat edelleen heikentää tuottoa.

Tyyppi 5 – Alustan toimintahäiriöihin liittyvä riski

On olemassa riski, että joukkorahoitusalusta voi olla tilapäisesti tai pysyvästi pois käytöstä tai lopettaa toimintansa. Tällaisessa tapauksessa viivästyksiä voi esiintyä viestinnässä sekä korko- ja takaisinmaksuissa. Sijoittajien sopimusperusteiset saatavat hankkeen toteuttajaa kohtaan säilyvät ennallaan; niiden täytäntöönpano voi kuitenkin vaikeutua. Koska joukkorahoituspalvelun tarjoaja ei missään vaiheessa hallinnoi tai omista sijoittajien varoja ja maksujen käsittely tapahtuu maksupalveluntarjoajan kautta, sijoitetun pääoman menettäminen pelkästään alustan toimintahäiriön seurauksena on epätodennäköistä.

Tyyppi 6 – Sijoituksen epälikvidisyyden riski

Joukkovelkakirjoilla on kiinteä erääntymisaika, eikä niitä voi irtisanoa yleisellä irtisanomisoikeudella sijoittajien toimesta niiden voimassaoloaikana. Siirrot ovat mahdollisia vain rajoitetusti, koska siirrot on teknisesti rajoitettu rekisteröityihin digitaalisiin tallelokeroihin. Sähköisen arvopaperirekisterin ylläpitäjä on Smart Registry GmbH, joka on rekisteröity Charlottenburgin (Berliinin) käräjäoikeuden (Amtsgericht) kaupparekisteriin numerolla HRB 234468 B. Digitaalinen tallelokero on IT-sovellus, joka mahdollistaa sähköisten arvopapereiden säilytyksen ja siirron. Tällä hetkellä joukkovelkakirjoilla ei käydä kauppaa pörssissä eikä niille ole likvidiä jälkimarkkinaa. Vaikka joukkovelkakirjat myöhemmin hyväksyttäisiin kaupankäynnin kohteeksi, ei ole varmaa, kehittyisikö toimiva markkina. Sijoittajat voivat siten joutua pitämään joukkovelkakirjat eräpäivään saakka ja kantamaan riskin siitä, etteivät löydä ostajaa tai voivat myydä sijoituksen vain tappiolla. Joukkovelkakirjat voivat osoittautua täysin epälikvideiksi.

Tyyppi 7 – Muut riskit

Lisäksi on olemassa seuraavat arvopapereihin liittyvät riskit:

• Ei vaikuttamis- tai osallistumisoikeuksia: Joukkovelkakirjat itsessään perustavat ainoastaan velvoiteoikeudellisia saatavia hankkeen toteuttajaa vastaan, eivätkä ne anna minkäänlaista osallistumis-, vaikuttamis- tai äänioikeutta hankkeen toteuttajan yhtiökokouksessa. Hankkeen toteuttajan yhtiökokouksessa voidaan tehdä osakkeenomistajien päätöksiä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia yksittäisille joukkolainanhaltijoille. Joukkolainanhaltijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hankkeen toteuttajan liiketoimintaan. Tämä koskee myös joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla kerätyn pääoman käyttöä. Joukkolainanhaltijoilla ei erityisesti ole mahdollisuutta lopettaa hankkeen toteuttajan tappiollista liiketoimintaa ennen kuin sijoitettu pääoma on käytetty. Joukkolainanhaltijoiden kannalta tämä voi johtaa sijoitetun pääoman täydelliseen menetykseen.

• Ehtojen heikkeneminen enemmistöpäätöksellä: Liikkeeseenlaskuehtojen mukaan ehtoja voidaan muuttaa myös joukkovelkakirjojen voimassaoloaikana, jos joukkolainanhaltijoiden enemmistöpäätöksellä on saatu tarvittavat äänet liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti. Tältä osin yksittäinen joukkolainanhaltija kantaa riskin siitä, että liikkeeseenlaskuehtoihin tehdään vastoin hänen tahtoaan joukkolainanhaltijoiden enemmistöpäätöksen perusteella muutoksia, jotka voivat olla hänelle epäedullisia (esim. alhaisempi korko, pidennetty laina-aika tai vapautukset).

• Teknologia- ja tietokantariskit: Teknologia ja kaikki siihen liittyvät teknologiset komponentit ja säännellyt palvelut (esim. sähköisten arvopaperien säilytys, sähköisen arvopaperirekisterin hallinta) ovat vielä teknisen kehityksen alkuvaiheessa. Joukkolainanhaltijoihin kohdistuu riski siitä, että tähän teknologiaan voi kohdistua teknisiä vaikeuksia tai että ulkoiset vaikutukset voivat heikentää sen toimivuutta. Sähköisten arvopapereiden kannalta merkityksellisen tietokannan (jäljempänä "sähköinen tietokanta") osittainen tai täydellinen romahtaminen voi tehdä joukkolainanhaltijoiden pääsyn sähköisiin arvopapereihinsa väliaikaisesti tai pysyvästi mahdottomaksi.

• On olemassa riski hyökkäyksistä verkkoa tai käytettyä sähköistä tietokantaa vastaan. Erilaiset hyökkäykset ovat mahdollisia. Tällaiset hyökkäykset voivat tehdä verkon tai sähköisen tietokannan käyttökelvottomaksi, jolloin joukkolainanhaltijoiden on mahdotonta siirtää sähköisiä arvopapereita. Jos verkko tai sähköinen tietokanta muuttuu täysin käyttökelvottomaksi, on olemassa riski, että joukkolainanhaltijoilla ei ole enää pääsyä digitaalisiin tallelokeroihinsa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että sähköiset arvopaperit menetetään peruuttamattomasti. Hankkeen toteuttaja tarjoaa joukkolainanhaltijoille teknisen ratkaisun valtuutetun sähköisten arvopaperien säilyttäjän kautta, jonka tehtävänä on pitää hallussa, säilyttää ja hävittää sähköisiä arvopapereita. On olemassa riski, että tämä ratkaisu on puutteellinen ja/tai erityisen altis mahdollisille hakkerihyökkäyksille. Tämän seurauksena joukkolainanhaltijat voivat olla tilapäisesti tai pysyvästi kykenemättömiä käyttämään sähköisiä arvopapereitaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa sähköisten arvopapereiden peruuttamattomaan menettämiseen. Sähköisten arvopaperien säilyttäjä tai hankkeen toteuttaja eivät ota hoitaakseen jatkuvaa hallintoa, jolla tarkoitetaan sähköisistä arvopapereista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien käyttämistä.

Edellä luetellut riskit eivät ole ainoita hankkeen toteuttajan liiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä. Myös muilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä, joita hankkeen toteuttaja ei tällä hetkellä tunnista tai joita se pitää tällä hetkellä merkityksettöminä, voi olla olennainen vaikutus hankkeen toteuttajan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.