Valitse, miten haluat käyttää verkkosivustoamme:

Evästeet auttavat parantamaan verkkosivuston käyttökokemusta ja tarjoamaan turvallisia palveluja. Jotkin evästeet ovat välttämättömiä turvallisuuden ja kirjautumistoimintojen kannalta, toiset taas mahdollistavat helpomman käytön ja kätevän tuen. Voit peruuttaa päätöksesi milloin tahansa.

Miksi kasvusijoitukset kannattaa tehdä ennen listautumisantia?

RAHOITUS JA SIJOITTAMINEN | 01.10.2021

RAHOITUS JA SIJOITTAMINEN: Miksi kasvusijoitukset kannattaa tehdä ennen listautumisantia

Se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus: piensijoittaja pettyy listautumisannissa.

Ei siksi, ettei listautumisanteihin osallistuminen olisi kannattavaa – historiallisesti tilanne on ollut päinvastainen – vaan koska piensijoittaja ei tavallisesti saa kuin murto-osan haluamistaan osakkeista. Syynä tähän ovat investointipankkiirien ja listautuvien firmojen neuvonantajien käyttämät taktiikat. Yleisö kannattaa pitää nälkäisenä.

Väitämme, että kasvusijoitusten tekemisen kanssa ei aina kannata odottaa listautumiseen asti, jos haluaa saada mahdollisuuden parhaaseen mahdolliseen diiliin. Tässä esitetyt esimerkit koskevat lähinnä Suomen markkinaa, joten eroja muihin markkinoihin voi luonnollisesti olla.

Tasapainoisen portfolion metsästys

Argumentin lähtökohta on, että pyrimme tasapainoiseen sijoitusportfolioon. Vanha viisaus sanoo, että sijoittajan kannattaa hajauttaa eri sijoituksensa. Tämä siksi, että sijoitusten arvot heittelevät; riittävän hajautettu sijoitussalkku johtaa siihen, että vaikka yhdellä sijoituksella menisi huonosti, toinen sijoitus yleensä menestyy.

Hajautetussa sijoitussalkussa tulisi olla sekä defensiivisiä että aggressiivisia sijoituksia. Näistä jälkimmäiset ovat tavallisesti nopeaa kasvua hakevia yhtiöitä, jotka eivät välttämättä vielä ole kannattavia. Kasvuyhtiöt voivat tuoda sijoittajalle suurimmat voitot, mutta kääntöpuolena niissä on myös suurimmat riskit. Monissa tapauksissa onnistuneella kasvusijoituksella voi olla jopa suhteettoman suuri vaikutus salkun tuottoon.

Kun yhtiö listautuu pörssiin, se on usein tuolloin jo vakiintunut toimija alallaan ja sen omistajina on todennäköisesti ammattimaisia pääomasijoittajia. Tässä vaiheessa suuri osa arvosta on jo luotu ja ammattimaisilla sijoitusrahastoilla on ote yrityksestä. Piensijoittajalle tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että hänelle on tuolloin tarjolla enää murusia.

Jännittävä, turhauttava listautumisanti

Tärkeitä syitä pörssilistautumiseen ovat sen tuoma näkyvyys, bränditietoisuus ja uskottavuus, jota listautuminen yritykselle tuo. Listautumisannissa on paljon pelissä, erityisesti imagon suhteen. Siksi investointipankkiirit ja muut neuvonantajat usein suosittelevat taktiikoita, joilla osakekurssi saadaan hyppäämään ensimmäisinä kaupankäyntipäivinä; se lähettää tilannetta seuraaville vahvan viestin. Yksi näistä taktiikoista on pyrkiä ylimerkintään.

Ylimerkintä on tilanne, jossa osakkeiden kysyntä ylittää tarjonnan eli osakemerkintöjä otetaan vastaan enemmän kuin osakkeita on tarjolla. Se lähettää markkinoille vahvan viestin. Eräs keino ylimerkinnän saavuttamiseen on jakaa osakkeet siivuihin (en/fr tranche). Yksi siivu saatetaan osoittaa institutionaalisille sijoittajille kuten eläkerahastoille, toinen yleisölle kuten piensijoittajille ja itselleen sijoittaville yhteisöille.

Piensijoittajan kannalta ongelma on siinä, että nämä siivut eivät ole juuri koskaan tasapainoisesti jaettuja: Pörssisäätiölle tehdyn tutkimuksen mukaan keskimäärin instituutiot saavat 90 prosenttia ja piensijoittajat 10 prosenttia. Kun instituutiosijoitukset usein neuvotellaan suljettujen ovien takana, täytyy piensijoittajien pärjätä sillä mitä heille jää jäljelle.

Tämä johtaa listautumisanteihin, joissa piensijoittaja voi merkitä osakkeita vaikkapa 3000 eurolla, mutta lopulta saada niitä vain 300 eurolla.

Ironista kyllä, yrityksille on niiden edun mukaista pitää suuri yleisö nälkäisenä, koska se tukee kurssikehitystä. Valitettavasti tässä yhtälössä piensijoittajat pettyvät, koska yritykset eivät suostu ottamaan heidän rahaansa vastaan ja sijoittaja saa haluamaansa vähemmän osakkeita. Tässä tilanteessa piensijoittajan on vaikea tehdä listautumisannissa sijoituksia, jotka tuottaisivat merkittäviä absoluuttisia tuottoja.

Mikä neuvoksi? Hajauta ja sijoita ennen listautumisantia

Eräs ilmeinen tekijä, joka ennen listautumista tehtävissä sijoituksissa houkuttelee, on niiden korkea tuottopotentiaali. Esimerkiksi työeläkevakuuttajien etujärjestö TELA ry tarkasteli eri suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoituksia ja niiden tuottoja viime vuosilta. Listaamattomat osakkeet toivat korkeampia tuottoja kuin listatut.

Profit margins of different investments by finnish employment pension companies over time, 2009 - 2018: VC investments, listed shares, unlisted shares

On kuitenkin tärkeää muistaa pari asiaa. Ensinnäkin: TELAn esimerkissä on kyse ammattimaisista sijoittajista, joilla on takanaan runsain mitoin osaamista ja analyysia, joiden avulla kunkin sijoituksen etuja ja haittoja on punnittu. Tuloksia ei siis kannata pitää tyypillisinä, vaan ennemminkin osoituksena siitä, kuinka onnistuessaan listaamaton osake voi selvästi päihittää listatun kilpakumppaninsa.

Toisekseen, moni aikaisen vaiheen startup-yritys kaatuu kokonaan tai vähintään tuottaa tappiota. Vuonna 2017 Suomen bisnesenkeliverkosto FiBAN teki tutkimuksen, jossa tarkasteltiin 126 exit-tapahtumaa 40 enkelisijoittajan osalta. Exiteissä oli vaikuttava tuottokerroin 3,75. Tutkimus osoitti kuitenkin myös että yli puolet exiteistä (54 prosenttia) oli tappiollisia.

Vuonna 2017 Yhdysvalloissa 1659 enkelisijoittajalle tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että sijoittajien portfolioista vain 11 prosenttia tuotti positiivisia tuloksia. Exit-vaiheeseen asti yltäminen voi myös vaatia runsaasti kärsivällisyyttä: FiBANin mukaan keskimääräinen aika joka vaadittiin, että yhtiö kehittyi siihen pisteeseen, jossa osakkeet oli mahdollista myydä, oli kahdeksan vuotta.

Nämä tulokset osoittavat, että listaamattomien yritysten joukossa on mahdollisuuksia korkeisiin tuottoihin, mutta myös korkea riski menettää sijoitettu pääoma. Tästä syytä hajauttaminen onkin avainasemassa: kun sijoitussalkku on hajautettu ja siitä löytyy tarkkaan harkittuja defensiivisiä ja aggressiivisia sijoituksia, on todennäköisempää, että menestyvät osakkeet neutraloivat kulloinkin epäonnistuvien osakkeiden vaikutuksen.

Nykyään on yksinkertaista olla mini-enkelisijoittaja: alkuun pääsee ilman laajaa kontaktiverkostoa tai paksua sijoituskukkaroa. Invesdorin alustalla ei ole tiukkaa minimisijoitusrajaa, vaan vain ne rajat, joita kohdeyritykset asettavat – keskimääräinen minimi on noin 500 euroa.

Listaamattomia osakkeita kannattaa harkita ja varata niille paikka sijoitussalkkuun. Kunhan muistat: hajauta, hajauta, hajauta.

Kirjoittaja: Invesdor

Kirjoittaja

Invesdor

DISCLAIMER

Tämä artikkeli on vain kapea katsaus käsittelemäänsä toimialaan. Sen tarkoituksena on esitellä toimiala lukijalle ja toimia lähtöpisteenä syvällisemmälle taustatutkimukselle. Artikkeli on tarkoitettu ainoastaan informatiiviseen tarkoitukseen eikä sen väitetä olevan kattava. Artikkeli sisältää kolmansilta osapuolilta peräisin olevaa tietoa; kyseisten tietojen paikkansapitävyyttä ja kattavuutta ei ole vahvistettu eikä kenenkään tulisi pohjata päätöksiä ainoastaan näiltä kolmansilta osapuolilta saatuun tietoon. Tässä yhteydessä esitettyjä tietoja ei ole tarkoitettu eikä niitä tule tulkita sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Sijoittajien ei tule hankkia tai hyväksyä tarjouksia mistään arvopapereista, elleivät he tee niin asianmukaisten, kyseessä olevaa yritystä ja sijoituskohdetta koskevien sijoitusmateriaalien pohjalta. Sijoittajat kantavat itse listaamattomiin yrityksiin liittyvän korkean sijoitusriskin.

Haluatko lukea lisää?

Katso artikkelin yleiskatsaus